Varastotyöntekijöiden toimintakyvyn yhteys tuki- ja liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin

Abstract

Tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannustekijä yhteiskunnallisella ja yrityskohtaisella tasolla. Kela maksoi sairauspäivärahoja vuonna 2011 yhteensä noin 834 miljoonaa euroa, joista tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli noin kolmasosa eli 295 miljoonaa euroa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista suurimmat osuudet olivat selkäsairauksilla (13,1 % kaikista sairauspoissaoloista) ja hartiaseudun pehmytkudossairauksilla (4,7 %).

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä S-Työterveyspalveluiden kanssa, joka vastaa Inex Partners Oy:n työterveyshuollosta. Inex Partners Oy:n Kilon logistiikkakeskus vastaa pääosin S-ryhmän päivittäistavaroiden jakelusta. Sen työntekijöillä oli vuonna 2012 noin 18 000 eri tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa sairauspoissaolopäivää, mikä oli yli kolmasosa kaikista sairaus-poissaolopäivistä (46 000). Varastotyöntekijöillä eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat selkävaivat sekä niskahartiaseudun kipu.

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää testistö, jolla voidaan ennakoida tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja varastotyöntekijöillä. Varastotyön työnkuvan selvittämisen ja teoriatiedon perusteella valitsimme tutkittaviksi testeiksi Functional Movement Screen (FMS®) toimintakykytestistön ja submaksimaalisesti hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin. Tarkoituksena oli tutkia, onko valitsemiemme toimintakykytestien tuloksilla yhteyttä varastotyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin.

Inex Partners Oy:n varastotyöntekijöistä valittiin testattavia kahteen ryhmään, tutkimus- ja verrokkiryhmään. Tutkimusryhmän henkilöillä oli ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja viimeisen puolen vuoden aikana ja verrokkiryhmän henkilöillä ei ollut ollut vastaavia sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana. Toimintakyvyn ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä tutkittiin vertaamalla tutkimus- ja verrokkiryhmien testituloksia toisiinsa.

Tutkimuksemme mukaan FMS -testistön tulokset tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä olivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi eroavia, eli FMS -testistön tuloksella ja tuki- ja liikuntaelinperäisillä sairauspoissaoloilla näyttäisi olevan yhteys. FMS -testitulokselle on tutkimuksissa määritetty riskiraja, jonka alle jääneillä on todettu kohonnut loukkaantumisriski. Tutkimuksessamme verrokkiryhmän keskimääräinen tulos ylitti tämän rajan ja tutkimusryhmä jäi alle riskirajan. Hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin tuloksissa ei ollut tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Huomionarvoista oli kuitenkin, että molempien ryhmien hapenottokyvyn perusteella määritelty kuntoluokka jäi selkeästi alle keskimääräisen.

Opinnäytetyötutkimuksemme mukaan FMS -testistöä kannattaisi hyödyntää tuki- ja liikuntaelinperäisten sairauspoissaolojen ennakoimisessa. Pienen tutkimusjoukon takia jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen.

Sick leaves related to musculoskeletal disorders are a major cost factor in the social and business levels. A total of about 834 million euros of sickness benefits were paid by the Finnish Social Insurance Institution (Kela) in 2011. About one-third (295 M€) of these were musculoskeletal related. Back disorders (13,1 % of all sick leaves) and shoulder region soft tissue disorders (4,7 %) were most common in the group of musculoskeletal disorders.

The thesis was carried out in cooperation with the occupational health services of S-Group which is responsible for the health care of Inex Partners Ltd.’s logistic center of Kilo. The logistic center of Kilo is mainly responsible for the S-Group's grocery distribution. In 2012 there were about 18 000 days of musculoskeletal disorder related sick leaves in the logistic center. Most common reasons to sick leave were back pain and neck and shoulder region pain.

The aim of the thesis was to find a test battery to anticipate sick leaves related to musculoskeletal disorders among warehouse workers. We chose Functional Movement Screen (FMS®) test battery and submaximal aerobic test (Åstrand-Ryhming step -test) to be the tests which we study in the thesis. Selection was based on job description of our detection and theoretical knowledge. The purpose of this thesis was to study if there is a connection between physical functional capacity and sick leaves related to musculoskeletal disorders among warehouse workers.

In the study there were two groups, research and control group. The research group consists of workers who had had sick leaves related to musculoskeletal disorders within last six months. The control group consists of workers who had not had sick leaves related to musculoskeletal disorders during last twelve months. Connection between physical functional capacity and sick leaves related to musculoskeletal disorders among warehouse workers was studied by comparing test results between the groups.

According to our study the results of the FMS -test battery were statistically significantly divergent between the groups. This means that there might be connection between FMS-test results and sick leaves related to musculoskeletal disorders. Researchers have defined a risk limit for test result which indicates increased risk of injury. In our study average result of research group was under the risk limit. The average result of control group was over the risk limit. There was no statistically significantly divergent between the groups in the results of Åstrand-Ryhming step –test.

Considering the findings, FMS- test battery might be useful in anticipating sick leaves related to musculoskeletal disorders. Because of small amount of participants in research and control groups we suggest that more research ought to be carried out.