Käytännön esimerkkejä verovapaista matkakustannusten korvauksista
Puranen, Mervi (2013)
Puranen, Mervi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122922128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122922128
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella verovapaita matkakustannusten korvauksia käytännön esimerkkien avulla. Tavoitteena oli selvittää verovapaiden kustannusten korvauksien ehdot eri työntekemispaikkojen välillä, sekä miten verovapaa korvaus vaikuttaa työnantajamaksuissa ja mitä seurauksia voi mahdollisesti aiheutua väärin maksetuista korvauksista.
Tutkimus suoritettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallisen työn tuloksena syntyi ohjeistus työnantajille, jotka pohtivat verovapaan ja veronalaisen matkakustannuksen korvauksen rajaa. Tutkimusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjentäväksi oppaaksi. Tarkempia tietoja, kuten verovapaiden korvausten euromääräisiä rajoja löytää Verohallinnon päätöksestä.
Selvitin tutkimuksessani, mitä työasiamatkalla ja eri työntekemispaikoilla tarkoitetaan. Työasiamatka oikeuttaa verovapaaseen matkakustannusten korvaukseen. Asunnon ja varsinaisen työpaikan välisistä matkoista aiheutuneita kustannuksia ei voida korvata verovapaasti. Tämän vuoksi matkaa varsinaiselle työntekemispaikalle ei kutsuta lain mukaiseksi työasiamatkaksi. Tutkimuksessani ilmeni, että työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työntekemispaikkaan suoritetusta matkasta aiheutuneet matkakustannukset sekä kohtuulliset majoittumiskustannukset. Toissijainen työpaikka ei voi kuitenkaan olla työntekijän koti, vaikka työntekijä työskentelisi kotonaan etätyön tapaan. Matkasta erityiselle työpaikalle työnantaja voi korvata matkoista aiheutuneet korvaukset verovapaasti. Jos erityisellä työntekemispaikalla tehty työ ylittää kuitenkin puolet työntekijän koko työmäärästä, kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa.
Palkanmaksuesimerkeissäni verovapaasta ja veronalaisesta kilometrikorvauksesta huomattiin, miksi verovapaiden korvauksien maksu houkuttaa työnantajia. Tällä tavoin työnantaja säästää muun muassa sosiaalivakuutusmaksuissa. Verovapaiden korvausten maksussa tulee ottaa huomioon niiden sääntelykeinot sekä ehtojen määräytymishierarkia. Mikäli työnantaja on epävarma korvausperusteiden oikeellisuudesta, tapaukselle voi hakea ennakkopäätöstä. Työnantaja, joka harjoittaa veronkiertoa, aiheuttaa harmaalla taloudella yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä sekä vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia ja heikentää yleistä veromoraalia.
Tutkimus suoritettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallisen työn tuloksena syntyi ohjeistus työnantajille, jotka pohtivat verovapaan ja veronalaisen matkakustannuksen korvauksen rajaa. Tutkimusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjentäväksi oppaaksi. Tarkempia tietoja, kuten verovapaiden korvausten euromääräisiä rajoja löytää Verohallinnon päätöksestä.
Selvitin tutkimuksessani, mitä työasiamatkalla ja eri työntekemispaikoilla tarkoitetaan. Työasiamatka oikeuttaa verovapaaseen matkakustannusten korvaukseen. Asunnon ja varsinaisen työpaikan välisistä matkoista aiheutuneita kustannuksia ei voida korvata verovapaasti. Tämän vuoksi matkaa varsinaiselle työntekemispaikalle ei kutsuta lain mukaiseksi työasiamatkaksi. Tutkimuksessani ilmeni, että työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työntekemispaikkaan suoritetusta matkasta aiheutuneet matkakustannukset sekä kohtuulliset majoittumiskustannukset. Toissijainen työpaikka ei voi kuitenkaan olla työntekijän koti, vaikka työntekijä työskentelisi kotonaan etätyön tapaan. Matkasta erityiselle työpaikalle työnantaja voi korvata matkoista aiheutuneet korvaukset verovapaasti. Jos erityisellä työntekemispaikalla tehty työ ylittää kuitenkin puolet työntekijän koko työmäärästä, kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa.
Palkanmaksuesimerkeissäni verovapaasta ja veronalaisesta kilometrikorvauksesta huomattiin, miksi verovapaiden korvauksien maksu houkuttaa työnantajia. Tällä tavoin työnantaja säästää muun muassa sosiaalivakuutusmaksuissa. Verovapaiden korvausten maksussa tulee ottaa huomioon niiden sääntelykeinot sekä ehtojen määräytymishierarkia. Mikäli työnantaja on epävarma korvausperusteiden oikeellisuudesta, tapaukselle voi hakea ennakkopäätöstä. Työnantaja, joka harjoittaa veronkiertoa, aiheuttaa harmaalla taloudella yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä sekä vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia ja heikentää yleistä veromoraalia.