Schengen, ulkomainen rikollisuus ja omaisuuden suojaaminen Suomessa
Pentti, Hanna; Muurinen, Nina (2014)
Pentti, Hanna
Muurinen, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201558
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli, tutkia millaisia vaikutuksia rajojen avautumisella Schengenin johdosta on ollut Suomessa tapahtuvaan ulkomaalaisten tekemään omaisuusrikollisuuteen. Lisäksi työssä selvitettiin, onko ulkomaalaisten Suomessa tekemillä omaisuusrikoksilla ollut vaikutusta kansalaisten tapoihin suojata omaisuuttaan. Tutkimuksen keskeiset tutkimusongelmat kiteytyivät kahteen kysymykseen: ovatko omaisuusrikosten määrät muuttuneet Suomessa rajojen avautumisen jälkeen, sekä onko omaisuuden suojauksen tason ja ulkomaalaisten tekemien omaisuusrikosten määrien välillä havaittavissa korrelaatiota.
Aihetta rajattiin koskemaan omaisuusrikoksista näpistyksiä, varkauksia, törkeitä varkauksia, ryöstöjä ja törkeitä ryöstöjä. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita pääasiallisesti virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten tekemistä omaisuusrikoksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Työssä käytettiin PolStat:in valmiita tilastoja omaisuusrikollisuudesta, sekä kerättiin aineistoa standardoidun kyselytutkimuksen avulla. Keskeisinä lähteinä tutkimuksessa hyödynnettiin kansallista lainsäädäntöä, EU-normistoa ja lainvalmisteluaineistoa. Lisäksi työssä käytetään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä erilaisia viranomaislähteitä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tiettyjen omaisuusrikosten määrissä oli havaittavissa kasvua rajojen avautumisen jälkeen. Järjestäytynyt liikkuva rikollisuus on merkittävä tekijä uusien ja yhä törkeämpien tekotapojen rantautumisessa Suomeen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että ulkomaalaisten Suomessa tekemien omaisuusrikosten määrällä ei ole ollut vaikutusta Suomen kansalaisten omaisuuden suojaukseen. Omaisuuden suojaus on Suomessa suhteellisen vähäistä. Näin ollen tutkimustulokset osoittavat, että omaisuutta olisi hyvä suojata paremmin.
Aihetta rajattiin koskemaan omaisuusrikoksista näpistyksiä, varkauksia, törkeitä varkauksia, ryöstöjä ja törkeitä ryöstöjä. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita pääasiallisesti virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten tekemistä omaisuusrikoksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Työssä käytettiin PolStat:in valmiita tilastoja omaisuusrikollisuudesta, sekä kerättiin aineistoa standardoidun kyselytutkimuksen avulla. Keskeisinä lähteinä tutkimuksessa hyödynnettiin kansallista lainsäädäntöä, EU-normistoa ja lainvalmisteluaineistoa. Lisäksi työssä käytetään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä erilaisia viranomaislähteitä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tiettyjen omaisuusrikosten määrissä oli havaittavissa kasvua rajojen avautumisen jälkeen. Järjestäytynyt liikkuva rikollisuus on merkittävä tekijä uusien ja yhä törkeämpien tekotapojen rantautumisessa Suomeen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että ulkomaalaisten Suomessa tekemien omaisuusrikosten määrällä ei ole ollut vaikutusta Suomen kansalaisten omaisuuden suojaukseen. Omaisuuden suojaus on Suomessa suhteellisen vähäistä. Näin ollen tutkimustulokset osoittavat, että omaisuutta olisi hyvä suojata paremmin.