Työhyvinvointitutkimus ja suppea työhyvinvointisuunnitelma henkilöstöpalvelualan yritykselle X
Kangasluoma, Sonja (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201191457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201191457
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön toimeksiantaja ja hyödynsaaja on Pohjois-Suomessa toimiva henkilöstöpalvelualan yritys. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kohdeorganisaation toimihenkilöiden ja esimiesten työhyvinvoinnin tilaa keväällä 2021 ja laatia suppea työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako organisaation hajanaisuus ja etätyön lisääntyminen yhteisöllisyyden kokemuksiin, ja kokevatko toimihenkilöt ja esimiehet pystyvänsä irrottautumaan työstään vapaa-ajallaan. Tutkimus pyrki myös selvittämään, millaisin keinoin kohdeorganisaation työhyvinvointia voitaisiin kehittää tutkimukseen osallistuneiden mielestä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja palautumisen teorioista. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus mutta se sisälsi myös kvalitatiivisia osia. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Microsoft Formsia työkaluna käyttäen. Kysely lähetettiin 16 kohdeorganisaation palveluksessa vähintään puoli vuotta toimineen toimihenkilön ja esimiehen sähköpostiin. Vastauksia saatiin 13. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin keräämään tietoa työhyvinvoinnin kehittämisehdotuksista sekä tutkittavien käyttämistä keinoista työstä palautumiseen. Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen osuus käsiteltiin teemoittelua apuna käyttäen.
Tutkimuksen tulosten perusteella työhyvinvoinnin tila kohdeorganisaatiossa keväällä 2021 oli pääpiirteittäin hyvä. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan valittiin kaksi kehittämiskohdetta: kuukausittaiset sparraustuokiot esimiehen ja toimihenkilön välillä sekä yhteisöllisyyden lisääminen toimipisteiden välillä. Työhyvinvointitutkimus tuotti asetetun tavoitteen mukaisesti arvokasta tietoa työhyvinvoinnin tasosta yleisesti. Jatkotutkimuksen aiheeksi voisi ottaa esimerkiksi toimihenkilöiden ja esimiesten kokeman työperäisen stressin syiden tutkimisen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja palautumisen teorioista. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus mutta se sisälsi myös kvalitatiivisia osia. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Microsoft Formsia työkaluna käyttäen. Kysely lähetettiin 16 kohdeorganisaation palveluksessa vähintään puoli vuotta toimineen toimihenkilön ja esimiehen sähköpostiin. Vastauksia saatiin 13. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin keräämään tietoa työhyvinvoinnin kehittämisehdotuksista sekä tutkittavien käyttämistä keinoista työstä palautumiseen. Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen osuus käsiteltiin teemoittelua apuna käyttäen.
Tutkimuksen tulosten perusteella työhyvinvoinnin tila kohdeorganisaatiossa keväällä 2021 oli pääpiirteittäin hyvä. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan valittiin kaksi kehittämiskohdetta: kuukausittaiset sparraustuokiot esimiehen ja toimihenkilön välillä sekä yhteisöllisyyden lisääminen toimipisteiden välillä. Työhyvinvointitutkimus tuotti asetetun tavoitteen mukaisesti arvokasta tietoa työhyvinvoinnin tasosta yleisesti. Jatkotutkimuksen aiheeksi voisi ottaa esimerkiksi toimihenkilöiden ja esimiesten kokeman työperäisen stressin syiden tutkimisen.