Mielikuvat sairaanhoitajan työstä ja niiden muutokset – Kainuun soten rekrytointi

Abstract

Ihminen muodostaa mielikuvia omien tunteidensa, asenteidensa ja uskomustensa kautta, ja ne ohjaa-vat vahvasti ihmisen toimintaa. Mielikuva terminä on haastavaa lokeroida, koska se on hyvin moni-ulotteinen. Mielikuva koetaan eri tavoin ja ne ovat yleensä hyvin henkilökohtaisia. Mielikuva sekoite-taan helposti kokemukseen. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kokemuksen voi saada jonkin koetun asian kautta, kun taas puolestaan mielikuvat ohjaavat näkemyksiämme ja tunteitamme. Yleisesti otta-en mielikuva voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, minkälaisia mielikuvia vastavalmistuneilla sairaanhoita-jilla on heidän työstään. Erityisesti meitä kiinnostaa, ovatko mielikuvat mahdollisesti muuttuneet en-simmäisen työvuoden aikana ja mitkä mahdolliset tekijät ovat vaikuttaneet muuttuneisiin mielikuviin. Tarkoituksenamme on myös tutkia, minkälainen rooli Kainuun soten rekrytoinnilla on mielikuvien syn-tyyn ja minkälaisia kokemuksia hakijoille on jäänyt työhaastatteluista. Opinnäytetyö toteutettiin yh-teistyössä Kainuun soten rekrytoinnin kanssa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluiden avulla loppu-vuodesta 2021. Haastattelut järjestettiin Microsoft Teams -etäpalvelun kautta ja kasvotusten haasta-teltavien työpaikalla. Haastattelukutsut laitettiin sähköpostin kautta ja kutsuja laitettiin yhteensä 29 kpl eri tehtävissä toimiville sairaanhoitajille. Järjestimme viisi haastattelua (n=5), joiden pohjalta analy-soimme saadut tulokset. Tutkimusaineisto saatiin yhteensä 12 sivua. Moni haastateltavista oli ollut sairaanhoitajan ammatissa yli vuoden. Päädyimme teemahaastattelumalliin opinnäytetyömme tee-man: ”Mielikuvat ja niiden muutokset” vuoksi. Haastatteluista saatuja tuloksia analysoimme laadullista analyysimenetelmää käyttäen. Litteroimme kaikki haastattelut ja sen pohjalta aloimme analysoimaan saatuja tuloksia. Tuloksia analysoidessa saimme kaksi pääluokkaa: mielikuvat ja niihin vaikuttaneet tekijät sekä rekrytointi. Rekrytointiluokan alle teimme kaksi alaluokkaa: työhaastattelut ja kehittämiskohteet. Tuloksissa selvisi, että monella haastateltavalla mielikuvat muuttuivat ensimmäisen työvuoden aikana. Suurimmalla osalla haastatel-tavista ei ollut aikaisempaa kokemusta hoitotyöstä, joten mielikuvat olivat syntyneet ympärillä olevan käsityksen mukaan. Moni mainitsikin, että hakeutuivat sairaanhoitajaksi, koska haluavat auttaa ihmisiä ja tehdä merkityksellistä työtä. Työharjoitteluiden ja konkretian myötä mielikuvat omasta työstä ovat muuttuneet realistisempaan suuntaan. Moni haastateltavista koki, että työhaastattelutilanteessa rek-rytointi ei antanut mielikuvia työn sisällöstä. Yhdeksi kehittämiskohteeksi nousikin, että jo haastattelu-tilanteessa rekrytoija kertoisi yksityiskohtaisemmin tulevasta työtehtävästä ja -yksiköstä. Näin siirty-minen uuteen työhön olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla ”Miten lievittää sairaanhoitajan siirtymäshokkia uudessa työpai-kassa?” Tutkimuksen tarkoituksena olisi selvittää, kuinka moni sairaanhoitajista kokee uuteen työhön siirtyessään epävarmuutta työtehtävistään. Voisiko jo työhaastattelutilanteessa saatu laajempi tieto työyksiköstä auttaa sairaanhoitajan sujuvampaa siirtymistä työyksikköön. Tutkimusaiheena voisi olla myös valmistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokema työelämään siirtymisen shokki sekä keinot shokin lievittämiseksi.