Yhteisöllisyyden vahvistaminen uudessa normaalissa - Case Rantalainen Oy
Lappalainen, Jenna (2022)
Lappalainen, Jenna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271736
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin yhteisöllisyyden vahvistamiseen uudessa normaalissa. Uudella normaalilla tarkoitetaan hybridityötä, jossa lähi- ja etätyö yhdistyvät. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tilitoimisto Rantalainen Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada näyttöä yrityksen yhteisöllisyyden kehityksestä viimeisen vuoden aikana sekä miten yrityksessä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää yhteisöllisyyttä vahvemmaksi. Tavoitteeksi muodostui yhteisöllisyyden selkeän kehityssuunnan havaitseminen. Tähän hyödynnettiin yrityksessä syksyllä vuonna 2020 toteutettua tutkimusta, jota verrattiin tämän opinnäytetyön tutkimukseen. Tavoitteena oli löytää niitä tekijöitä, jotka luovat ja heikentävät yhteisöllisyyttä sekä keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voisi tulevaisuudessa kehittää.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Ensimmäisenä toteutettiin kyselytutkimus yrityksen sisäisen järjestelmän kautta, joka lähetettiin jokaiselle yrityksen työntekijälle. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään yhteisöllisyyden tilaa yrityksessä ja mihin se on kehittynyt viimeisen vuoden aikana sekä miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vahvemmaksi. Toisena menetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin kahdelle eri tiimille, josta haastateltiin esihenkilöä ja kahta tiiminjäsentä. Haastatteluiden avulla pyrittiin syventämään jo kyselytutkimuksesta saatuja tietoja sekä pureutumaan yhä enemmän yhteisöllisyyden kokemukseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Kokonaisuudessaan tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta nähdään, että viimeisen vuoden aikana yhteisöllisyys ei ole kokenut merkittävää muutosta. Teorian ja tutkimustulosten myötä muodostui työn tuloksena kaksi kehitysehdotusta. Kehitysehdotukset ovat tiimikohtaisten käytäntöjen määrittäminen ja tiimikohtaisten pelisääntöjen luominen. Opinnäytetyön myötä toimeksiantaja saa arvokasta tietoa yhteisöllisyyden tilasta ja sen kehityksestä viimeisen vuoden aikana. Kehitysehdotuksien pohjalta yrityksessä pystytään vahvistamaan yhteisöllisyyttä entisestään.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Ensimmäisenä toteutettiin kyselytutkimus yrityksen sisäisen järjestelmän kautta, joka lähetettiin jokaiselle yrityksen työntekijälle. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään yhteisöllisyyden tilaa yrityksessä ja mihin se on kehittynyt viimeisen vuoden aikana sekä miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vahvemmaksi. Toisena menetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin kahdelle eri tiimille, josta haastateltiin esihenkilöä ja kahta tiiminjäsentä. Haastatteluiden avulla pyrittiin syventämään jo kyselytutkimuksesta saatuja tietoja sekä pureutumaan yhä enemmän yhteisöllisyyden kokemukseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Kokonaisuudessaan tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta nähdään, että viimeisen vuoden aikana yhteisöllisyys ei ole kokenut merkittävää muutosta. Teorian ja tutkimustulosten myötä muodostui työn tuloksena kaksi kehitysehdotusta. Kehitysehdotukset ovat tiimikohtaisten käytäntöjen määrittäminen ja tiimikohtaisten pelisääntöjen luominen. Opinnäytetyön myötä toimeksiantaja saa arvokasta tietoa yhteisöllisyyden tilasta ja sen kehityksestä viimeisen vuoden aikana. Kehitysehdotuksien pohjalta yrityksessä pystytään vahvistamaan yhteisöllisyyttä entisestään.