Paikkatiedon esittäminen visuaalisesti karttapohjalla esitutkintapöytäkirjoissa
Pänkälä, Mika (2022)
Pänkälä, Mika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042120
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin miten esitutkinnassa kannattaa visuaalisesti esittää paikkatietoa karttapohjalla esitutkintapöytäkirjojen niin kutsutuissa karttaliitteissä. Näitä paikkatietoja saadaan useista eri paikkatietojärjestelmistä, silloin kun esitutkinnassa paikkatietoa tarvitaan. Opinnäytetyössä käydään läpi mitä käytännön tai periaatetason ongelmia näihin karttaliitteisiin voi liittyä. Opinnäytetyön teoreettista taustaa selvitettiin lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden kautta. Tämä teoreettinen osuus on työn tekstissä sidottu käsiteltävään aiheeseen. Työn tavoitteena oli luoda ohjeistus toimeksiantajalle siitä, miten tällainen karttaliite saadaan rakennettua parhaalla mahdollisella tapaa laadukkaan esitutkinnan varmistamiseksi.
Rikosprosessissa esitutkintaa seuraa syyteharkinta. Näin ollen lähtökohdaksi valittiin tiedon hankkiminen syyteharkintaa tekeviltä syyttäjältä, jotka työssään karttaliitteitä säännöllisesti esitutkintapöytäkirjoissa kohtaavat. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiista eli laadullista tutkimusta. Syyttäjiä haastateltiin teemahaastatteluilla ja haastattelut analysoitiin käyttäen diskurssianalyysiä. Näistä tuloksista saatiin suoraa palautetta seikoista, joita karttaliitteitä laatiessa tulee huomioida ja huomioitavien seikkojen painotuksesta.
Edellä mainittujen tulosten myötä syntyi lyhyt ja ytimekäs ohjeistus, mitä tulee huomioida esitutkinnassa kun aletaan laatia esitutkintapöytäkirjan karttaliitteitä. Ohjeistuksen huomiot ovat kirjoitettu minkä tahansa esitutkintaviranomaisen käyttöön soveltuen. Ohjeistuksessa on myös huomioitu sen soveltuminen yhtä lailla päivittäisjuttujen tutkintaan kuin pitkäkestoisen esitutkinnan käyttöön.
Rikosprosessissa esitutkintaa seuraa syyteharkinta. Näin ollen lähtökohdaksi valittiin tiedon hankkiminen syyteharkintaa tekeviltä syyttäjältä, jotka työssään karttaliitteitä säännöllisesti esitutkintapöytäkirjoissa kohtaavat. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiista eli laadullista tutkimusta. Syyttäjiä haastateltiin teemahaastatteluilla ja haastattelut analysoitiin käyttäen diskurssianalyysiä. Näistä tuloksista saatiin suoraa palautetta seikoista, joita karttaliitteitä laatiessa tulee huomioida ja huomioitavien seikkojen painotuksesta.
Edellä mainittujen tulosten myötä syntyi lyhyt ja ytimekäs ohjeistus, mitä tulee huomioida esitutkinnassa kun aletaan laatia esitutkintapöytäkirjan karttaliitteitä. Ohjeistuksen huomiot ovat kirjoitettu minkä tahansa esitutkintaviranomaisen käyttöön soveltuen. Ohjeistuksessa on myös huomioitu sen soveltuminen yhtä lailla päivittäisjuttujen tutkintaan kuin pitkäkestoisen esitutkinnan käyttöön.