Mielenterveyskuntoutujan työkykyisyyden suojaaminen
Andersson, Niina; Sorvisto, Anni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202202687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202202687
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tekijät tukevat mielenterveyskuntoutujan työelämässä pysymistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota erilaisia kuntoutuksen apuna käytettyjä työmenetelmiä, jotka toimivat mielenterveyskuntoutujan työelämässä pysymisen tukena. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen tehostetun avohoidon asumisyksikkö Taipaletalolle.
Teoreettinen viitekehys rakentui Suomalaisista aineistoista, jotka on julkaistu vuosina 2011–2020, aineistot olivat tutkimuksia erilaisista kuntoutusmenetelmistä ja niiden toimivuudesta, mielenterveysongelmien hoidosta ja kuntoutuspolusta. Aineistossa sivuutettiin myös masennusta, koska se on toistaiseksi eniten työkyvyttömyyseläkettä aiheuttava mielenterveyden häiriö. (Eläketurvakeskus 2020.) Viitekehys sisältää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä, mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, varhaista puuttumista, työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutusprosessia sekä erilaisia kuntoutusmenetelmiä ja niiden arviointia.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan erilaisia keinoja suojata mielenterveyskuntoutujan työelämässä pysyminen eli mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy menetelmiä avohoidossa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat mielenterveyskuntoutuja, työkyvyttömyys, mielenterveyden suojaavat tekijät ja mielenterveyskuntoutus.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Keskeisinä tuloksina oli suojaavien tekijöiden kartoittamien ja vahvistaminen työelämässä pysymisen kannalta. Näitä tekijöitä oli kontakti työterveyteen ja yhteydenpito esimieheen sairasloman aikana, riittävä levon saanti, mielenterveydellisten ongelmien hoito, kuntoutujan oma rooli kuntoutuksessa, psykoedukaatio ja tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma. Lisäksi työkokeilulla, työpaikan avoimella suhtautumisella kuntoutujaan, työn kevennyksillä, psykoterapialla, kuntoutuspsykoterapialla, ryhmämuotoisella kuntoutuksella, varhaisella puuttumisella, työkyvyn arvioinnilla, tuella työhön palatessa sekä kuntoutujan sisäisten tekijöiden suojaamisella on myönteinen vaikutus työelämässä pysymiselle.
Kuntoutuksen rooli on merkittävässä asemassa työelämässä pysymisen kannalta. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella mielenterveysongelmiin varhaisessa vaiheessa puuttuminen ja kuntoutusprosessin oikeanaikainen aloittaminen ovat avainasemassa mielenterveyskuntoutujan työssä pysymisen kannalta. Mielenterveyskuntoutujan tulee olla motivoitunut kuntoutukseen ja kuntoutumiselle olennaista on sairauden hoito sekä tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, jonka toteutusta seuraa ammattilainen. Yhteistyö työterveyden ja työpaikan kanssa on tärkeää kuntoutujan palveluketjun jatkumolle.
Teoreettinen viitekehys rakentui Suomalaisista aineistoista, jotka on julkaistu vuosina 2011–2020, aineistot olivat tutkimuksia erilaisista kuntoutusmenetelmistä ja niiden toimivuudesta, mielenterveysongelmien hoidosta ja kuntoutuspolusta. Aineistossa sivuutettiin myös masennusta, koska se on toistaiseksi eniten työkyvyttömyyseläkettä aiheuttava mielenterveyden häiriö. (Eläketurvakeskus 2020.) Viitekehys sisältää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä, mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, varhaista puuttumista, työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutusprosessia sekä erilaisia kuntoutusmenetelmiä ja niiden arviointia.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan erilaisia keinoja suojata mielenterveyskuntoutujan työelämässä pysyminen eli mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy menetelmiä avohoidossa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat mielenterveyskuntoutuja, työkyvyttömyys, mielenterveyden suojaavat tekijät ja mielenterveyskuntoutus.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Keskeisinä tuloksina oli suojaavien tekijöiden kartoittamien ja vahvistaminen työelämässä pysymisen kannalta. Näitä tekijöitä oli kontakti työterveyteen ja yhteydenpito esimieheen sairasloman aikana, riittävä levon saanti, mielenterveydellisten ongelmien hoito, kuntoutujan oma rooli kuntoutuksessa, psykoedukaatio ja tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma. Lisäksi työkokeilulla, työpaikan avoimella suhtautumisella kuntoutujaan, työn kevennyksillä, psykoterapialla, kuntoutuspsykoterapialla, ryhmämuotoisella kuntoutuksella, varhaisella puuttumisella, työkyvyn arvioinnilla, tuella työhön palatessa sekä kuntoutujan sisäisten tekijöiden suojaamisella on myönteinen vaikutus työelämässä pysymiselle.
Kuntoutuksen rooli on merkittävässä asemassa työelämässä pysymisen kannalta. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella mielenterveysongelmiin varhaisessa vaiheessa puuttuminen ja kuntoutusprosessin oikeanaikainen aloittaminen ovat avainasemassa mielenterveyskuntoutujan työssä pysymisen kannalta. Mielenterveyskuntoutujan tulee olla motivoitunut kuntoutukseen ja kuntoutumiselle olennaista on sairauden hoito sekä tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, jonka toteutusta seuraa ammattilainen. Yhteistyö työterveyden ja työpaikan kanssa on tärkeää kuntoutujan palveluketjun jatkumolle.