Kokemuksia vuorovaikutuksen toteutumisesta etätyössä : kyselytutkimus sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajille
Koivula, Jonna (2022)
Koivula, Jonna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212718
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vuorovaikutus toteutuu perhetyön etätapaamisissa ja perhetyön työyhteisössä. Tavoitteena on tuottaa tietoa etätapaamisten onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä perhetyöhön. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan soten eli Keusoten sosiaalihuollon perheohjaus ja perhetyö.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön lakisääteisyyttä sekä perhetyön prosesseja ja raameja. Lisäksi kuvataan vuorovaikutusnäkökulmia perhetyössä sekä työyhteisöissä. Lopuksi tuodaan esiin digitalisaation näkökulmaa vuorovaikutukseen sosiaalialalla sekä yleisesti että perhetyössä.
Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, joka toteutettiin marraskuussa 2021. Aineiston kyselyn vastaajina olivat Keusoten sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajat. Kyselyn teemat käsittelivät teknologisten välineiden käyttöä, vuorovaikutusta asiakastyössä ja työyhteisössä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, joka on yksi sisällönanalyysiin muodoista.
Tulokset osoittavat etätyön vaikuttaneen vuorovaikutuksen toteutumiseen. Vastausten perusteella tapaamisten ja vastavuoroisuuden edellytyksenä ovat toimivat verkkoyhteydet. Asiakastyössä havainnointi koettiin haastavaksi. Keskittyminen työntekijänä koettiin onnistuvan, mutta asiakkaiden keskittyminen nähtiin haastavampana. Verkosto- ja asiakastapaamisten koettiin toteutuvan varmemmin. Tärkeimmäksi menetelmäksi ja työtavaksi asiakastyössä koettiin keskustelu. Työyhteisöön liittyvissä vastauksissa nousi esiin yhteenkuuluvuuteen vaikuttavat keinot ja tekijät. Etätyön koettiin vaikuttaneen työhön liittyvän tuen saamiseen työyhteisössä. Ajankäyttö koettiin keskeiseksi, jotta työn suunnittelu ja kohtaaminen muiden työntekijöiden kanssa onnistuu. Vastauksissa myös ilmenee, että tapaamisiin siirtyminen on sujuvampaa.
Tulosten perusteella vuorovaikutus etätyössä asiakastapaamisilla voi onnistua joiltain osin. Vuorovaikutukseen vaikuttavat yhteyksien toimiminen, työskentely-ympäristö sekä osapuolten vireystila. Verkostotyö onnistuu paremmin, koska etätyövälineet mahdollistavat paikasta riippumattoman osallistumisen. Työyhteisössä yhteenkuuluvuutta etätyöaikana voidaan ylläpitää, mutta se voi vaatia luovempia keinoja ja työyhteisön jäsenten motivaatiota. Työprosessit työyhteisössä vaativat onnistuakseen ajankäytön suunnittelua. Tulosten perusteella kehittämisehdotukseksi nousi etätyöskentelysuunnitelman tekeminen jo aloitusvaiheessa asiakkaan ja työntekijöiden välille.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön lakisääteisyyttä sekä perhetyön prosesseja ja raameja. Lisäksi kuvataan vuorovaikutusnäkökulmia perhetyössä sekä työyhteisöissä. Lopuksi tuodaan esiin digitalisaation näkökulmaa vuorovaikutukseen sosiaalialalla sekä yleisesti että perhetyössä.
Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, joka toteutettiin marraskuussa 2021. Aineiston kyselyn vastaajina olivat Keusoten sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajat. Kyselyn teemat käsittelivät teknologisten välineiden käyttöä, vuorovaikutusta asiakastyössä ja työyhteisössä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, joka on yksi sisällönanalyysiin muodoista.
Tulokset osoittavat etätyön vaikuttaneen vuorovaikutuksen toteutumiseen. Vastausten perusteella tapaamisten ja vastavuoroisuuden edellytyksenä ovat toimivat verkkoyhteydet. Asiakastyössä havainnointi koettiin haastavaksi. Keskittyminen työntekijänä koettiin onnistuvan, mutta asiakkaiden keskittyminen nähtiin haastavampana. Verkosto- ja asiakastapaamisten koettiin toteutuvan varmemmin. Tärkeimmäksi menetelmäksi ja työtavaksi asiakastyössä koettiin keskustelu. Työyhteisöön liittyvissä vastauksissa nousi esiin yhteenkuuluvuuteen vaikuttavat keinot ja tekijät. Etätyön koettiin vaikuttaneen työhön liittyvän tuen saamiseen työyhteisössä. Ajankäyttö koettiin keskeiseksi, jotta työn suunnittelu ja kohtaaminen muiden työntekijöiden kanssa onnistuu. Vastauksissa myös ilmenee, että tapaamisiin siirtyminen on sujuvampaa.
Tulosten perusteella vuorovaikutus etätyössä asiakastapaamisilla voi onnistua joiltain osin. Vuorovaikutukseen vaikuttavat yhteyksien toimiminen, työskentely-ympäristö sekä osapuolten vireystila. Verkostotyö onnistuu paremmin, koska etätyövälineet mahdollistavat paikasta riippumattoman osallistumisen. Työyhteisössä yhteenkuuluvuutta etätyöaikana voidaan ylläpitää, mutta se voi vaatia luovempia keinoja ja työyhteisön jäsenten motivaatiota. Työprosessit työyhteisössä vaativat onnistuakseen ajankäytön suunnittelua. Tulosten perusteella kehittämisehdotukseksi nousi etätyöskentelysuunnitelman tekeminen jo aloitusvaiheessa asiakkaan ja työntekijöiden välille.