Vastuuta ottamalla opit -mallin asettamat edellytykset ohjaamiselle

Abstract

Opiskelijaohjaus käytännön harjoittelussa kuuluu oleellisena osana sairaanhoitajan työnkuvaan. Opiskelijan perehdyttäminen ammattiopintojen kannalta keskeisiin tietotaitoihin on opiskelijaohjauksenlähtökohta. Perinteisen käytännön harjoittelun rinnalle on otettu käyttöön VOO eli Vastuuta ottamalla opit –malli, joka asettaa uudenlaisia edellytyksiä opiskelijaohjaukselle.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa ohjaamiselta vaadittavista edellytyksistä terveysalan opiskelijoiden käytännön harjoittelussa VOO-mallilla ohjattaessa. Tarkoituksena oli myös kartoittaa ohjaajien tuen tarvetta VOO-mallin mukaisessa opiskelijaohjauksessa. Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka edesauttavat VOO-mallin tavoitteiden mukaista ohjaamista.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Työ toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kohdejoukko muodostui Päijät-Hämeen alueella erikoissairaanhoidossa työskentelevistä sairaanhoitajista (N=4), joilla kaikilla oli kokemusta VOO-mallin mukaisesta ohjaamisesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelua käyttäen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan sairaanhoitajat omaavat hyvät valmiudet toimia opiskelijaohjaajina VOO-mallin mukaisessa harjoittelussa. Erityisesti aiemman työkokemuksen ja ohjaamisen kannalta oleellisten luonteenvahvuuksien nähdään vahvistavan valmiuksia ohjaamiseen. Opiskelijaohjauksen ohessa muiden työtehtävien kuormittavuuden koetaan puolestaan heikentävän ohjausvalmiuksia.

Tämän opinnäytetyön tulokset tarjoavat subjektiivista kokemusta opiskelijaohjauksesta VOO-mallissa. Saatua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijaohjausmenetelmien kehittämisessä yksikkökohtaisesti Vastuuta ottamalla opit -mallin mukaisia tavoitteita tukien. Tutkimustulosten laajempaa hyödynnettävyyttä varten olisi perusteltua tehdä lisätutkimusta kattavammalla otannalla.

Student supervision in clinical training is an essential part of nurses’ work. Student orientation to principal career-relevant know-how is the basis for the student supervision. Besides the traditional clinical training, a model called Learning Department, also known as VOO model, is adopted to set new kinds of prerequisites for the student supervision.

The purpose of this thesis was to increase knowledge about prerequisites required from supervision in healthcare students’ clinical training when using VOO model. The purpose was also to map support demands of supervising nurses in the student supervision according to VOO model. The aim was to recognize factors which assist supervising according to the objectives of VOO model.

The client of this thesis is Päijät-Häme Joint Authority for Health and Wellbeing. The work was conducted as a qualitative study. The target group comprised of nurses working at Päijät-Häme’s special heath care (N=4), all having work experience in supervising according to VOO model. The research material was collected using theme interviews and it was analyzed through content analysis.

According to the thesis results, the nurses evaluated that their capabilities to work as student supervisors are mainly sufficient during the training exploiting VOO model. Especially the previous work experience and supervision relevant personal characteristics were considered to strengthen supervision readiness. Besides the student supervision, a workload from other duties was, in turn, experienced to weaken the readiness.

The results of this thesis provide subjective experiences about the student supervision employing VOO model. The gained knowledge can be advanced with a workplace-specific development of student supervision methods while supporting the VOO model objectives. For a broader exploitability of the research results, it would be justified to conduct additional studies with a more comprehensive sample size.