VIRTUALISOINTI KOTIKÄYTTÄJÄN KANNALTA
Koivisto, Joni (2007)
Koivisto, Joni
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001221495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001221495
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella virtualisointia kotikäyttäjän näkökulmasta.
Tarkoituksena oli selvittää ja testata, kuinka virtualisointi soveltuu kotikäyttöön. Ilmaisten
virtualisointisovellusten ilmestyttyä kotikäyttäjien saataville, on kiinnostus virtualisointia kohtaan
lisääntynyt myös kotikäyttäjien keskuudessa.
Teoriaosuudessa käydään läpi erilaiset virtualisoinnin osa-alueet, joita ovat työasemien virtualisointi,
palvelimien virtualisointi, tallennustilan virtualisointi, työpöydän virtualisointi ja sovellusten
virtualisointi. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään myös lisensointiin, käyttöjärjestelmien
virtualisointiin liittyen.
Käytännön osuus koostuu eri virtualisointisovellusten testauksien aikana tehdyistä huomioista ja
saaduista tuloksista. Testeihin käytettiin kolmea Windows-käyttöjärjestelmän versiota ja yhtä Linuxjakelua,
sekä viittä eri virtualisointisovellusta. Testeissä tutkittiin virtualisointisovellusten toimintaa ja
ominaisuuksia. Jokaista käyttöjärjestelmää testattiin isäntäjärjestelmänä ja virtualisoituna eri
virtualisointisovelluksilla. Testatuista virtualisointisovelluksista kolme oli maksuttomia ja kaksi
maksullista versiota, joista testattiin saatavilla olleet kokeiluversiot. Opinnäytteenloppuosassa
käydään läpi ja pohditaan virtualisoinnin kotikäyttöön liittyviä seikkoja.
Virtualisointisovelluksien toiminnassa ja ominaisuuksissa huomattiin selviä eroja. Virtualisoinnin
kotikäytön puolesta ja vastaan löytyi erilaisia argumentteja. Virtualisoinnin ongelmina ovat muun
muassa lisenssiongelmat ja ongelmat pelikäytössä. Virtualisoinnin etuja ovat toisaalta helppo
järjestelmän palautus ja virtuaalijärjestelmien eristyneisyys fyysisestä järjestelmästä.
Liitteet sisältävät linkit käytettyihin virtualisointisovelluksiin ja niihin liittyviin dokumentteihin, sekä
ohjeet virtualisoinnin käyttöön ottamiseen kotona.
Tarkoituksena oli selvittää ja testata, kuinka virtualisointi soveltuu kotikäyttöön. Ilmaisten
virtualisointisovellusten ilmestyttyä kotikäyttäjien saataville, on kiinnostus virtualisointia kohtaan
lisääntynyt myös kotikäyttäjien keskuudessa.
Teoriaosuudessa käydään läpi erilaiset virtualisoinnin osa-alueet, joita ovat työasemien virtualisointi,
palvelimien virtualisointi, tallennustilan virtualisointi, työpöydän virtualisointi ja sovellusten
virtualisointi. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään myös lisensointiin, käyttöjärjestelmien
virtualisointiin liittyen.
Käytännön osuus koostuu eri virtualisointisovellusten testauksien aikana tehdyistä huomioista ja
saaduista tuloksista. Testeihin käytettiin kolmea Windows-käyttöjärjestelmän versiota ja yhtä Linuxjakelua,
sekä viittä eri virtualisointisovellusta. Testeissä tutkittiin virtualisointisovellusten toimintaa ja
ominaisuuksia. Jokaista käyttöjärjestelmää testattiin isäntäjärjestelmänä ja virtualisoituna eri
virtualisointisovelluksilla. Testatuista virtualisointisovelluksista kolme oli maksuttomia ja kaksi
maksullista versiota, joista testattiin saatavilla olleet kokeiluversiot. Opinnäytteenloppuosassa
käydään läpi ja pohditaan virtualisoinnin kotikäyttöön liittyviä seikkoja.
Virtualisointisovelluksien toiminnassa ja ominaisuuksissa huomattiin selviä eroja. Virtualisoinnin
kotikäytön puolesta ja vastaan löytyi erilaisia argumentteja. Virtualisoinnin ongelmina ovat muun
muassa lisenssiongelmat ja ongelmat pelikäytössä. Virtualisoinnin etuja ovat toisaalta helppo
järjestelmän palautus ja virtuaalijärjestelmien eristyneisyys fyysisestä järjestelmästä.
Liitteet sisältävät linkit käytettyihin virtualisointisovelluksiin ja niihin liittyviin dokumentteihin, sekä
ohjeet virtualisoinnin käyttöön ottamiseen kotona.