Ikääntyvien digisyrjäytyminen ilmiönä
Rikkinen, Susanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012995
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata digisyrjäytymisen ilmiötä ja selvittää ikääntyvien digisyrjäytymiseen johtavia tekijöitä. Pyrkimyksenä oli löytää kansainvälisistä tutkimustuloksista tekijöitä, jotka toimivat esteenä ikääntyvien digitaaliselle toimijuudelle. Tavoitteena oli löytää kirjallisuuskatsauksen keinoin kansainvälisistä tutkimuksista tietoa, jota voi hyödyntää ikääntyvien digisyrjäytymisen ehkäisyssä. Opinnäytetyö liittyy DigiIn hankkeeseen ja hankkeen tavoitteena on luoda sellaisia ratkaisuja, joiden avulla kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluita.
Teoreettinen viitekehys koostuu digisyrjäytymisen ilmiöön liittyvistä käsitteistä ja kahdesta eri teoriasta. Teoriat ovat Digitaalisen eriarvoisuuden malli ja Toimijuuden modaliteetit. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään digisyrjäytymisen ilmiön ymmärtämiseen. Opinnäytetyötä voisi luonnehtia yleiskatsaukseksi digisyrjäytymisen aiheesta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyvien digisyrjäytymiseen ja mitä esteitä on ikääntyvien digitaaliselle toimijuudelle.
Tutkimuskysymykset ohjasivat koko opinnäytetyön ajan prosessia. Tutkimusartikkelien haku tapahtui systemaattisesti samoja hakusanoja käyttäen eri sosiaali- ja terveysalan elektronisista tietokannoista. Valituille kahdeksalle tutkimusartikkelille toteutettiin laadun arviointi, käymällä tutkimukset läpi Hawkerin laadunarviointikriteeristöä hyödyntäen. Analyysin toteutuksessa käytettiin apuna sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on saada tekstiaineistosta esille tekstissä esiintyvät merkitykset.
Tutkimuksien tuloksista kävi ilmi, ettei ole vain yhtä vaikuttavaa tekijää ikääntyvien digisyrjäytymiseen, vaan siihen liittyy useita tekijöitä. Ikääntyvillä motivaation puute on merkittävä digisyrjäytymisen riskitekijä. Jatkotutkimusehdotus olisi kokeilu, jossa iäkkäillä asiakkailta kysyttäisiin digitaalisten palveluiden käytöstä. Palvelutarpeenarvioinnin kautta kartoitetaan esteet ja yritetään löytää ne keinot, jonka kautta digipalvelujen käyttö mahdollistuisi ikääntyvälle henkilölle.
Teoreettinen viitekehys koostuu digisyrjäytymisen ilmiöön liittyvistä käsitteistä ja kahdesta eri teoriasta. Teoriat ovat Digitaalisen eriarvoisuuden malli ja Toimijuuden modaliteetit. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään digisyrjäytymisen ilmiön ymmärtämiseen. Opinnäytetyötä voisi luonnehtia yleiskatsaukseksi digisyrjäytymisen aiheesta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyvien digisyrjäytymiseen ja mitä esteitä on ikääntyvien digitaaliselle toimijuudelle.
Tutkimuskysymykset ohjasivat koko opinnäytetyön ajan prosessia. Tutkimusartikkelien haku tapahtui systemaattisesti samoja hakusanoja käyttäen eri sosiaali- ja terveysalan elektronisista tietokannoista. Valituille kahdeksalle tutkimusartikkelille toteutettiin laadun arviointi, käymällä tutkimukset läpi Hawkerin laadunarviointikriteeristöä hyödyntäen. Analyysin toteutuksessa käytettiin apuna sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on saada tekstiaineistosta esille tekstissä esiintyvät merkitykset.
Tutkimuksien tuloksista kävi ilmi, ettei ole vain yhtä vaikuttavaa tekijää ikääntyvien digisyrjäytymiseen, vaan siihen liittyy useita tekijöitä. Ikääntyvillä motivaation puute on merkittävä digisyrjäytymisen riskitekijä. Jatkotutkimusehdotus olisi kokeilu, jossa iäkkäillä asiakkailta kysyttäisiin digitaalisten palveluiden käytöstä. Palvelutarpeenarvioinnin kautta kartoitetaan esteet ja yritetään löytää ne keinot, jonka kautta digipalvelujen käyttö mahdollistuisi ikääntyvälle henkilölle.