Koronan vaikutukset hoitotyössä jaksamiseen

Abstract

Opinnäytetyö käsitteli koronaviruspandemian vaikutuksia hoitotyössä jaksamiseen. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten koronaepidemia on vaikuttanut sairaanhoitajien kuormittumiseen hoitotyössä pandemian aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa koronaepidemian vaikutuksista hoitotyössä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, jonka myötä nostettiin esille hoitajan yksilölliset ja henkilökohtaiset kokemukset työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työ tehtiin Hyvinvoiva Terveydenhuolto – hankkeelle.

Teoriaosuus käsittelee koronaviruspandemiaa, psyykkistä ja fyysistä kuormittumista sekä työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Hoitajan kuormittumista ja työhyvinvointia käsittelevät tieteelliset julkaisut, artikkelit ja tutkimukset toimivat teoriaosuuden pohjana kvalitatiiviselle tutkimukselle. Yksilötason tietoa kuormittumisen ja työhyvinvoinnin kokemusmaailmasta kerättiin teemahaastattelun avulla kymmeneltä koronapandemian aikana hoitotyössä olleelta hoitajalta. Tutkimuskysymykset syntyivät koronan luoman ilmiön ympärille ja loivat viitekehyksen kolmelle eri teemalle; kuormittumista lisäävät tekijät, kuormittumista alentavat tekijät ja työhyvinvointi. Haastattelukysymyksiä suunniteltaessa pyrittiin pääsemään sisälle yksilötason kokemusmaailmaan, rajaamatta kuitenkaan haastateltavaa vastauksissaan. Teemahaastattelun kysymykset pyrkivät saamaan yksilön ääneen kuuluviin, jonka avulla voitiin lähteä tarkastelemaan esille nousseista vaikuttavista tekijöistä tutkittavien kokemuksiin pohjautuen. Haastattelut litteroitiin, luokiteltiin ja abstrahoitiin tulosten analysoimiseksi. Teemahaastattelu havainnollisti sellaisia hoitajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavia seikkoja, jonka avulla voitaisiin kiinnittää huomio pandemian aikaista hoitoalan kuormitusta lisääviin ja työhyvinvointia nostattaviin tekijöihin.

Johtopäätöksiä ja tutkimustuloksia tarkasteltaessa keskeisiksi tekijöiksi nousi tyytymättömyys puutteelliseksi ja etäälle jääväksi koettuun johtajuuteen. Hoitajat kokivat, etteivät saaneet kiitosta tai arvostusta tekemästään työstä. Haastateltavien kokonaiskuormitus oli kasvanut työpaikalla lisääntyneiden työtehtävien, muuttuneen potilasmäärän, epäselvien ohjeistusten ja epämukavien suojavarusteiden vuoksi. Työhyvinvointia kasvattavia tekijöitä oli kollegialisuus, työyhteisön hyvä yhteishenki, avoin vuorovaikutus ja tuki työntekijöiden kesken. Jälkipuinnit ja vertaistuki koettiin tärkeänä samoin kuin omasta vapaa-ajasta ja terveydestä huolehtiminen.

Pohdinnassa työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi nousi työyhteisöstään ruohonjuuritasolla aidosti kiinnostunut ja vuorovaikutuksessa oleva johtajuus, joka koettiin hyvänä ja suotavana, työmotivaatiota kasvattavana tekijänä. Näkyvä panostus hoitohenkilökunnan työhyvinvointia tukeviin toimiin kasvattaisi hoitoalalla työskentelevien kokemaa arvostuksen tunnetta ja toimisi kannustimena kasvattaen alan vetovoimaa.