Ala- ja yläkouluikäisen syrjäytymisen ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Hätinen, Marianna; Jalo, Jenna (2014)
Lataukset:
Hätinen, Marianna
Jalo, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122243
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy kouluterveydenhuollossa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä syrjäytymisen riskitekijöitä kouluterveydenhoitajat tunnistavat sekä millaisia työmenetelmiä he käyttävät syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin vuonna 2013- 2014. Aineistonkeruussa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa sekä kehyskertomuksia. Kehyskertomuksia oli yhteensä neljä ja kouluterveydenhoitajat saivat valita niistä yhden, johon vastata. Kehyskertomusten avulla haettiin vastausta opinnäytetyön kahteen tutkimustehtävään. Aineisto kerättiin Porvoon kouluterveydenhoitajien kokouksessa 23.10.2013, ja vastaajina oli yhdeksän kouluterveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajat tunnistivat syrjäytymisen riskitekijöiksi kehyskertomuksista alakouluikäisillä tytöillä huonon taloudellisen tilanteen perheessä, roolimallin puutteen, heikot sosiaaliset suhteet sekä psykosomaattisen oireilun. Alakouluikäisillä pojilla riskitekijöiksi tunnistettiin koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ja perusturvallisuuden puute. Yläkouluikäisille pojille irtautuminen koulunkäynnistä nousi keskeisimmäksi syrjäytymisen riskitekijäksi. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi kouluterveydenhoitajat nimesivät kehyskertomuksista alakouluikäisen tytön tapauksessa moniammatillisen työryhmän käytön, perheen kokonaisvaltaisen tukemisen sekä harrastustoiminnan mahdollistamisen. Alakouluikäisen pojan ja yläkouluikäisen tytön kertomusten pohjalta syrjäytymisen ehkäisemiskeinoiksi nousi moniammatillisen työryhmän käyttäminen. Yläkouluikäisen pojan syrjäytymiskehityksen ehkäisemiskeinoksi nimettiin säännöllinen tuki ja ohjaus.
Porvoon kouluterveydenhoitajat tunnistivat hyvin syrjäytymisen riskitekijöitä kehyskertomuksista. Yläkouluikäisen pojan kehyskertomuksessa päihteiden käyttöä ei kuitenkaan tunnistettu syrjäytymisen riskitekijäksi. Nuorten päihteiden käyttöön olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota kouluterveydenhuollossa. Riskitekijöiden tunnistaminen ja ehkäisemiskeinojen nimeäminen olivat hyvin tapauskohtaista, ne riippuivat kehyskertomuksesta. Kouluterveydenhoitajilla oli taustatietojen mukaan jo ennestään tietoa syrjäytymisen ehkäisemisestä ja he olivat työssään käyttäneet erilaisia keinoja syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää syrjäytymisen ehkäisemisessä kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan nähdä hyvä kuva siitä, miten Porvoon seudulla kouluterveydenhoitajat tunnistavat syrjäytymisen riskitekijöitä, ja mitä keinoja he käyttävät siihen puuttuessa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla syrjäytymisen ehkäisy opiskeluterveydenhuollossa, jolloin saataisiin selville, miten syrjäytymisen tunnistaminen ja ehkäiseminen jatkuvat muilla koulutusasteilla.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin vuonna 2013- 2014. Aineistonkeruussa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa sekä kehyskertomuksia. Kehyskertomuksia oli yhteensä neljä ja kouluterveydenhoitajat saivat valita niistä yhden, johon vastata. Kehyskertomusten avulla haettiin vastausta opinnäytetyön kahteen tutkimustehtävään. Aineisto kerättiin Porvoon kouluterveydenhoitajien kokouksessa 23.10.2013, ja vastaajina oli yhdeksän kouluterveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajat tunnistivat syrjäytymisen riskitekijöiksi kehyskertomuksista alakouluikäisillä tytöillä huonon taloudellisen tilanteen perheessä, roolimallin puutteen, heikot sosiaaliset suhteet sekä psykosomaattisen oireilun. Alakouluikäisillä pojilla riskitekijöiksi tunnistettiin koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ja perusturvallisuuden puute. Yläkouluikäisille pojille irtautuminen koulunkäynnistä nousi keskeisimmäksi syrjäytymisen riskitekijäksi. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi kouluterveydenhoitajat nimesivät kehyskertomuksista alakouluikäisen tytön tapauksessa moniammatillisen työryhmän käytön, perheen kokonaisvaltaisen tukemisen sekä harrastustoiminnan mahdollistamisen. Alakouluikäisen pojan ja yläkouluikäisen tytön kertomusten pohjalta syrjäytymisen ehkäisemiskeinoiksi nousi moniammatillisen työryhmän käyttäminen. Yläkouluikäisen pojan syrjäytymiskehityksen ehkäisemiskeinoksi nimettiin säännöllinen tuki ja ohjaus.
Porvoon kouluterveydenhoitajat tunnistivat hyvin syrjäytymisen riskitekijöitä kehyskertomuksista. Yläkouluikäisen pojan kehyskertomuksessa päihteiden käyttöä ei kuitenkaan tunnistettu syrjäytymisen riskitekijäksi. Nuorten päihteiden käyttöön olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota kouluterveydenhuollossa. Riskitekijöiden tunnistaminen ja ehkäisemiskeinojen nimeäminen olivat hyvin tapauskohtaista, ne riippuivat kehyskertomuksesta. Kouluterveydenhoitajilla oli taustatietojen mukaan jo ennestään tietoa syrjäytymisen ehkäisemisestä ja he olivat työssään käyttäneet erilaisia keinoja syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää syrjäytymisen ehkäisemisessä kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan nähdä hyvä kuva siitä, miten Porvoon seudulla kouluterveydenhoitajat tunnistavat syrjäytymisen riskitekijöitä, ja mitä keinoja he käyttävät siihen puuttuessa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla syrjäytymisen ehkäisy opiskeluterveydenhuollossa, jolloin saataisiin selville, miten syrjäytymisen tunnistaminen ja ehkäiseminen jatkuvat muilla koulutusasteilla.