ASFALTTIASEMAN ENERGIATASE KIVIAINEKSEN LÄMMITYKSESSÄ
Luhtaniemi, Antti (2014)
Luhtaniemi, Antti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402202492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402202492
Tiivistelmä
Asfaltin valmistuksessa suurimpia energian kuluttajia ovat kiviaineksen lämmittäminen ja kosteuden poistaminen. Lämmitysenergian tuottamiseen käytettiin opinnäytetyön tekohetkellä pääasiassa raskasta polttoöljyä yrityksessä, johon opinnäytetyön tein. Raskaan polttoöljyn korkean hintatason vuoksi taloudellisien säästöjen tarkastelu kiviaineksen lämmittämisessä on järkevää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asfalttiasema prosessina ja energiatase kiviaineksen lämmityksessä.
Työssä tutkittiin teoreettisesti kiviaineksen lämmittämisen energiatase. Energiatasetta varten täytyi mallintaa kiviaineksen kuivausrummussa tapahtuvat fysiikan ilmiöt. Näihin perustuen saatiin laskettua energian kulutuksen suuruus kulutuskohteittain. Lisäksi työssä tutkittiin savukaasujen ominaisuuksia sekä savukaasujen vertailussa ja raportoinnissa tarvittavia muunnoksia.
Työn tuloksena saatiin teoreettisia laskentamalleja energian ja polttoaineen kulutukseen asfalttiaseman kiviaineksen lämmityksestä kuivausrummussa. Laskentamalleja voidaan soveltaa likimääräisessä energiankulutuksen, lämpötilojen ja savukaasujen tutkimisessa. Laskujen tulokset on esitetty energian ja polttoaineen kulutus tonnia kohden, mikä on vertailukelpoinen yksikkö vertailtaessa eri tehoisia asfalttiasemia. Työssä tehtyjen laskujen tulokset kuvaavat käytännössä tapahtuvaa polttoaineen kulutusta asfalttiasemalla.
Laskujen tuloksina suurin energiankuluttaja oli kiviaineksen lämmitys alle viiden prosentin kiviaineskosteudella. Kiviaineksen kosteuden noustessa yli viiden prosentin suurin energiankuluttaja oli kosteuden haihduttaminen. Savukaasujen ja yli-ilman lämmittämisen lämpötilan laskeminen tuo vähäisiä säästöjä. Savukaasujen lämpötilan pudottamisessa ongelmaksi muodostuu kastepiste suodattimessa, joka vaihtelee lämpötilan ja ilman sisältämän kosteusprosentin mukaan.
Savukaasumittauksista työssä esitetään mittaustulosten redusointi eri happimäärille. Lisäksi on esitetty savukaasujen komponenttipäästöjen muuttaminen viranomaislupavaatimusten mukaiseen yksikköön.
Työssä tutkittiin teoreettisesti kiviaineksen lämmittämisen energiatase. Energiatasetta varten täytyi mallintaa kiviaineksen kuivausrummussa tapahtuvat fysiikan ilmiöt. Näihin perustuen saatiin laskettua energian kulutuksen suuruus kulutuskohteittain. Lisäksi työssä tutkittiin savukaasujen ominaisuuksia sekä savukaasujen vertailussa ja raportoinnissa tarvittavia muunnoksia.
Työn tuloksena saatiin teoreettisia laskentamalleja energian ja polttoaineen kulutukseen asfalttiaseman kiviaineksen lämmityksestä kuivausrummussa. Laskentamalleja voidaan soveltaa likimääräisessä energiankulutuksen, lämpötilojen ja savukaasujen tutkimisessa. Laskujen tulokset on esitetty energian ja polttoaineen kulutus tonnia kohden, mikä on vertailukelpoinen yksikkö vertailtaessa eri tehoisia asfalttiasemia. Työssä tehtyjen laskujen tulokset kuvaavat käytännössä tapahtuvaa polttoaineen kulutusta asfalttiasemalla.
Laskujen tuloksina suurin energiankuluttaja oli kiviaineksen lämmitys alle viiden prosentin kiviaineskosteudella. Kiviaineksen kosteuden noustessa yli viiden prosentin suurin energiankuluttaja oli kosteuden haihduttaminen. Savukaasujen ja yli-ilman lämmittämisen lämpötilan laskeminen tuo vähäisiä säästöjä. Savukaasujen lämpötilan pudottamisessa ongelmaksi muodostuu kastepiste suodattimessa, joka vaihtelee lämpötilan ja ilman sisältämän kosteusprosentin mukaan.
Savukaasumittauksista työssä esitetään mittaustulosten redusointi eri happimäärille. Lisäksi on esitetty savukaasujen komponenttipäästöjen muuttaminen viranomaislupavaatimusten mukaiseen yksikköön.