Mitä silmät ei nää? : Näkövammaisten kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta julkisella sektorilla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin näkövammaisten henkilöiden kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta julkisella sektorilla. Kokevatko he saavansa tarvitsemansa palvelut yhdenvertaisesti näkevien kanssa? Kuinka hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat heidän kohdallaan? Asiaa tarkasteltiin myös hyvän sähköisen hallinnon näkökulmasta, sen merkittävänä laatukriteerinä pidetään käytettävyyttä. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja siinä yhdisteltiin useampia tarkastelutapoja. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Lähdeaineisto koostui muun muassa aikaisempien tutkimusten lisäksi lainsäädännöstä, lainvalmisteluaineistosta, kansainvälisistä sopimuksista ja oikeustieteellisestä kirjallisesta aineistosta. Empiirinen aineisto koostui kyselyyn vastanneiden kuuden näkövammaisen henkilön vastauksista.

Suomalainen palvelujärjestelmä apuvälineineen periaatteessa mahdollistaa näkövammaiselle itsenäisen elämän. Se ei kuitenkaan aina toimi: etuuksien hakeminen voi kestää, avustaja vaihtua ja apuvälineet hajota. Tietoyhteiskunta kehittyy huimaa vauhtia, myös julkisen sektorin toiminnan muutokset kohdistuvat yhä enemmän itsepalvelun ja sähköiseen asioinnin lisäämiseen. Yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksinä korostuivat toimivat palvelut. Niiden esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuus ovat edelleen parannusta vaativia seikkoja. Mikäli jo ympäristön ja palveluiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa huomioidaan ihmisten erilaiset tarpeet, annetaan kaikille mahdollisuus tasavertaiseen toimintaan ilman myöhempiä lisäkustannuksia.

What eyes can’t see? : Experiences of people who are visually impaired, how they feel about their parity in the public sector

The purpose of this thesis was to explain the experiences of people who are visually impaired, how they feel about their parity in the public sector. Can they experience services equal to that which other people experience. How do principles of good administration come about in their life. The question also was to explore from a perspective of good electronic administration, the usability of a specific criteria. The study was carried out mainly with a qualitative study. The method used to obtain the data was an enquiry. The source material was inter alia former studies and Finnish legislation, the presentations of government, international agreements and literature. The empirical data was replies to questions from six persons who are visually impaired.

The finnish service system in principle make possible a self-contained life to persons who are visually impaired. Unfortunately it doesn’t always happen as it takes time to get advantages, the helper can change or aids can break. Advances in information in society also change very quickly and any action of the public sector tends to be more and more self service and electorinc service. In order enable parity a precondition was that practical services were not included. Their absence on grounds for disqualification, usability and accessibility are howeverthings that must still be improved. If the different things, which people need, are taken into account before beginning to plan and build and at the same time get all people well-matched it will prevent any later additional costs.