PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN LÄMPÖLAITOSTEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET JÄRVIMALMIN RIKASTAMISESSA
Onttonen, Tomi (2014)
Onttonen, Tomi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252647
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin järvimalmin rikastuksen mahdollisuuksia puupolttoaineita käyttävissä lämpölaitoksissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että järvimalmi kerätään järvien kunnostusruop-pausten yhteydessä. Tutkimuksissa selvitettiin järvimalmin ja järvien pohjasedimenttien ominai-suuksia painottaen polttoon vaikuttavia seikkoja. Järvimalmin rikastuksen kannattavuutta arvioitiin myös taloudelliselta kannalta.
Tutkimuksessa kahdesta itäsuomalaisesta järvestä otettiin pohjasedimenttinäytteitä, jotka sisälsivät järvimalmia. Pohjasedimenteille tehtiin alkuaineanalyysit, sekä pienen kokoluokan polttokokeita. Polttokokeista kerättiin pohjatuhkat, joille suoritettiin myös alkuaineanalyysit.
Alkuaineanalyysien ja aikaisempien tutkimusten perusteella sedimentin poltolle ei ole teknisiä esteitä. Opinnäytetyössä suoritetun kustannuslaskennan perusteella järvimalmin jalostus ei ole tällä hetkellä kannattavaa toimintaa. Laskennassa lämpöyrittäjälle suurin tulonlähde muodostuu pohjasedimentin läjityksen kustannuksien säästöstä. Sedimentin läjitys rantavyöhykkeelle läji-tysaltaaseen maksaa keskimäärin noin 10 €/m3. Pohjasedimentin lisäys kattilaan estää kattilan pohjatuhkan käyttämistä tuhkalannoitteena, paitsi jos lisätyn sedimentin määrä on alle 0,04 % puupolttoaineen painosta. Laskennassa suurin kuluerä syntyi pohjatuhkan loppusijoituksesta.
Jatkotutkimuksissa tulee selvittää sedimentin klooripitoisuus, koska kloori vaikuttaa sedimentin soveltuvuuteen polttoon. Sedimentille tulee tehdä suuren kokoluokan polttokokeet, joissa palotilan lämpötilat ovat samat kuin puupolttoaineita käyttävissä lämpölaitoksissa.
Tutkimuksessa kahdesta itäsuomalaisesta järvestä otettiin pohjasedimenttinäytteitä, jotka sisälsivät järvimalmia. Pohjasedimenteille tehtiin alkuaineanalyysit, sekä pienen kokoluokan polttokokeita. Polttokokeista kerättiin pohjatuhkat, joille suoritettiin myös alkuaineanalyysit.
Alkuaineanalyysien ja aikaisempien tutkimusten perusteella sedimentin poltolle ei ole teknisiä esteitä. Opinnäytetyössä suoritetun kustannuslaskennan perusteella järvimalmin jalostus ei ole tällä hetkellä kannattavaa toimintaa. Laskennassa lämpöyrittäjälle suurin tulonlähde muodostuu pohjasedimentin läjityksen kustannuksien säästöstä. Sedimentin läjitys rantavyöhykkeelle läji-tysaltaaseen maksaa keskimäärin noin 10 €/m3. Pohjasedimentin lisäys kattilaan estää kattilan pohjatuhkan käyttämistä tuhkalannoitteena, paitsi jos lisätyn sedimentin määrä on alle 0,04 % puupolttoaineen painosta. Laskennassa suurin kuluerä syntyi pohjatuhkan loppusijoituksesta.
Jatkotutkimuksissa tulee selvittää sedimentin klooripitoisuus, koska kloori vaikuttaa sedimentin soveltuvuuteen polttoon. Sedimentille tulee tehdä suuren kokoluokan polttokokeet, joissa palotilan lämpötilat ovat samat kuin puupolttoaineita käyttävissä lämpölaitoksissa.