Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN LÄMPÖLAITOSTEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET JÄRVIMALMIN RIKASTAMISESSA

Onttonen, Tomi (2014)

 
Avaa tiedosto
Onttonen_Tomi_2014_02_25.pdf (2.589Mt)
Lataukset: 


Onttonen, Tomi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252647
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin järvimalmin rikastuksen mahdollisuuksia puupolttoaineita käyttävissä lämpölaitoksissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että järvimalmi kerätään järvien kunnostusruop-pausten yhteydessä. Tutkimuksissa selvitettiin järvimalmin ja järvien pohjasedimenttien ominai-suuksia painottaen polttoon vaikuttavia seikkoja. Järvimalmin rikastuksen kannattavuutta arvioitiin myös taloudelliselta kannalta.

Tutkimuksessa kahdesta itäsuomalaisesta järvestä otettiin pohjasedimenttinäytteitä, jotka sisälsivät järvimalmia. Pohjasedimenteille tehtiin alkuaineanalyysit, sekä pienen kokoluokan polttokokeita. Polttokokeista kerättiin pohjatuhkat, joille suoritettiin myös alkuaineanalyysit.

Alkuaineanalyysien ja aikaisempien tutkimusten perusteella sedimentin poltolle ei ole teknisiä esteitä. Opinnäytetyössä suoritetun kustannuslaskennan perusteella järvimalmin jalostus ei ole tällä hetkellä kannattavaa toimintaa. Laskennassa lämpöyrittäjälle suurin tulonlähde muodostuu pohjasedimentin läjityksen kustannuksien säästöstä. Sedimentin läjitys rantavyöhykkeelle läji-tysaltaaseen maksaa keskimäärin noin 10 €/m3. Pohjasedimentin lisäys kattilaan estää kattilan pohjatuhkan käyttämistä tuhkalannoitteena, paitsi jos lisätyn sedimentin määrä on alle 0,04 % puupolttoaineen painosta. Laskennassa suurin kuluerä syntyi pohjatuhkan loppusijoituksesta.

Jatkotutkimuksissa tulee selvittää sedimentin klooripitoisuus, koska kloori vaikuttaa sedimentin soveltuvuuteen polttoon. Sedimentille tulee tehdä suuren kokoluokan polttokokeet, joissa palotilan lämpötilat ovat samat kuin puupolttoaineita käyttävissä lämpölaitoksissa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste