Ikääntyneen terveyttä edistävien palveluiden tarve
Armila, Sari (2014)
Armila, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402272711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402272711
Tiivistelmä
Ikääntymisen tuomat muutokset terveyteen luovat tarpeita terveyttä edistäville palveluille. Ikääntyneen terveyden edistämiseksi kehitetään jatkuvasti uusia keinoja sekä kuntien että yksityisten palveluntuottajien toimesta. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukset on luotu tarvittavien terveyttä edistävien palveluiden tarjonnan turvaamiseksi. Eri tekijöiden vaikutuksesta terveyteen on tehty useita tutkimuksia. Tutkimuksissa näistä tekijöistä esille nousevat erityisesti ravitsemus, liikunta, sosiaalinen verkosto ja mielenterveys. Uusia keinoja terveyden edistämiseen tarvitaan ikääntyvien lisääntyvän määrän ja muuttuneiden tarpeiden täyttämiseksi. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin ikääntyvien terveyttä edistävien palveluiden tarpeita. Tutkimusongelmana oli: 1. Millaisia terveyttä edistäviä palveluita ikääntyneet tarvitsevat? 2. Millaisia terveyttä edistäviä palveluita ikääntyneet tarvitsevat ravitsemuksen, liikunnan, sosiaalisen verkoston ja mielenterveyden alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmetodia hyväksi käyttäen. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2013 kahdessa porvoolaisessa eläkeläisjärjestön kokouksessa itse laaditulla kyselylomakkeella. Kohderyhmän koko oli yhteensä 72 osallistujaa. Analysoitavaksi jäi 54 vas-tauslomaketta. Aineisto analysoitiin PASW-tilasto-ohjelmalla.
Terveyttä edistävistä palveluista valtaosa piti terveystarkastuksia ja kuntoutusta sekä tukea sairauksien ehkäisyyn tärkeimpinä. Palvelut haluttiin kotiin tai seniorineuvolassa. Terveyden arvioinnissa sekä fyysisen että psyykkisen terveyden arviointia pidettiin tärkeinä. Yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet toivottiin huomioitavan sekä ohjauksessa että terveyden suunnittelussa. Ohjauksen tavoitteiden toteutumista toivottiin seurattavan säännöllisesti. Terveyttä edistävien elintapojen suunnittelussa päätökset toivottiin tehtävän yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Kielteisimmin suhtauduttiin malliin, jossa hoitohenkilökunta tekee päätökset terveyden suunnittelussa yksin. Liikunnan, ravitsemuksen, mielenterveyden sekä sosiaalisen verkoston tukemiseen toivottiin kaikilla alueilla eniten ohjausta itsenäiseen suoriutumiseen. Parhaiten ter-veyttä edistäväksi palvelumuodoksi vastaajat valitsivat terveysmatkat, ryhmätapaamiset sekä luennot erilaisista terveyttä edistävistä aiheista. Myös tietoa eri palveluista kaivattiin. Erityisesti mielenterveyden tukemiseen kaivattiin tietoa eri taloudellisista tukimuodoista, esimerkiksi sosiaalituet.
Palveluiden toivottiin vahvistavan tunnetta turvallisesta ikääntymisestä sekä tunnetta elä-mänhallinnasta. Henkilökohtainen palvelu koettiin tärkeäksi. Sen sijaan henkilökohtaisen ohjaajan palvelua ei koettu tarpeelliseksi. Tieto elintapojen vaikutuksesta terveydenedistämiseen koettiin tärkeäksi. Tärkeimmäksi palveluksi vastaajat valitsivat sosiaalisen verkoston tukemisen sekä liikuntapalvelut. Mielenterveyttä tukevat palvelut koettiin vähiten tärkeäksi palvelumuodoksi. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että terveyttä edistävät palvelut tulisi olla maksuttomia. Lähes saman verran vastaajista oli kuitenkin valmis maksamaan palveluista 50–100€/kk. Noin 70 % vastaajista valitsi palveluiden tarjoajaksi ensisijaisesti kunnan. Kuitenkin kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että palveluita voisi tarjota kunta ja yksityinen palveluntuottaja yhdessä. Yksityisen palveluntuottajan valitsi vain pari prosenttia vastaajista.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmetodia hyväksi käyttäen. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2013 kahdessa porvoolaisessa eläkeläisjärjestön kokouksessa itse laaditulla kyselylomakkeella. Kohderyhmän koko oli yhteensä 72 osallistujaa. Analysoitavaksi jäi 54 vas-tauslomaketta. Aineisto analysoitiin PASW-tilasto-ohjelmalla.
Terveyttä edistävistä palveluista valtaosa piti terveystarkastuksia ja kuntoutusta sekä tukea sairauksien ehkäisyyn tärkeimpinä. Palvelut haluttiin kotiin tai seniorineuvolassa. Terveyden arvioinnissa sekä fyysisen että psyykkisen terveyden arviointia pidettiin tärkeinä. Yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet toivottiin huomioitavan sekä ohjauksessa että terveyden suunnittelussa. Ohjauksen tavoitteiden toteutumista toivottiin seurattavan säännöllisesti. Terveyttä edistävien elintapojen suunnittelussa päätökset toivottiin tehtävän yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Kielteisimmin suhtauduttiin malliin, jossa hoitohenkilökunta tekee päätökset terveyden suunnittelussa yksin. Liikunnan, ravitsemuksen, mielenterveyden sekä sosiaalisen verkoston tukemiseen toivottiin kaikilla alueilla eniten ohjausta itsenäiseen suoriutumiseen. Parhaiten ter-veyttä edistäväksi palvelumuodoksi vastaajat valitsivat terveysmatkat, ryhmätapaamiset sekä luennot erilaisista terveyttä edistävistä aiheista. Myös tietoa eri palveluista kaivattiin. Erityisesti mielenterveyden tukemiseen kaivattiin tietoa eri taloudellisista tukimuodoista, esimerkiksi sosiaalituet.
Palveluiden toivottiin vahvistavan tunnetta turvallisesta ikääntymisestä sekä tunnetta elä-mänhallinnasta. Henkilökohtainen palvelu koettiin tärkeäksi. Sen sijaan henkilökohtaisen ohjaajan palvelua ei koettu tarpeelliseksi. Tieto elintapojen vaikutuksesta terveydenedistämiseen koettiin tärkeäksi. Tärkeimmäksi palveluksi vastaajat valitsivat sosiaalisen verkoston tukemisen sekä liikuntapalvelut. Mielenterveyttä tukevat palvelut koettiin vähiten tärkeäksi palvelumuodoksi. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että terveyttä edistävät palvelut tulisi olla maksuttomia. Lähes saman verran vastaajista oli kuitenkin valmis maksamaan palveluista 50–100€/kk. Noin 70 % vastaajista valitsi palveluiden tarjoajaksi ensisijaisesti kunnan. Kuitenkin kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että palveluita voisi tarjota kunta ja yksityinen palveluntuottaja yhdessä. Yksityisen palveluntuottajan valitsi vain pari prosenttia vastaajista.