Kontiolahden energiaratkaisujen talous- ja ympäristövaikutukset

Abstract

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja kartoitus juontaa juurensa ilmastonmuutoksesta ja öljyvarojen mahdollisesta loppumisesta. Energian omavaraisuutta halutaan lisätä, jotta työpaikat ja sitä myöten saatavat tulot jäisivät alueelle eivätkä menisi ulkomaille. Yksi uusiutuva energianlähde on metsähake, jota käsitellään opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössä haluttiin saada selville, millainen vaikutus hakelämpölaitoksilla on Kontiolahdella. Työssä selvitettiin, kuinka paljon hakkeen käytöllä korvataan tuontiöljyä sekä miten hakelämpölaitokset vaikuttavat kunnan ympäristöön, työllisyyteen ja talouteen. Työllisyyden ja talouden vaikutuksia selviteltiin myös aluetalousvaikutuksen avulla.

Opinnäytetyössä käytettiin pääsääntöisesti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta siinä oli myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja haastattelun avulla. Kyselylomake lähetettiin kaikille Kontiolahdella sijaitseville yli 200 kW:n hakelämpölaitoksille, joita on yhdeksän. Tämän lisäksi haastateltiin yhtä hakelämpölaitostoiminnassa olevaa henkilöä. Kyselylomakkeessa selvitettiin muun muassa hakelaitosten sijaintia, energiantuotantoa, hakkeenkulutusta, työllistävyyttä ja liikevaihtoa.

Kontiolahdella, yli 200 kW:n lämpölaitoksilla, tuotetaan hakkeella energiaa noin 24 600 MWh vuodessa, eikä hiilidioksidineutraalista hakkeesta tule lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Saman energiamäärän tuottaminen öljyllä aiheuttaisi noin 6,5 tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Hakelämpölaitosten työllisyysvaikutus oli yllättävän pieni: Kontiolahden hakelämpölaitokset työllistävät noin 5,5 henkilötyövuotta. Liikevaihto lämpölaitoksilla on noin 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä raha jää kiertämään aluetaloudessa. Tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä laajemmin Kontiolahden energian tuotantoa ja käyttöä.

Climate change and decrease in oil resources are the main reason for the use and research of renewable energy sources. The goal is to increase energy self-sufficiency so that jobs and incomes stay in the area. One of the renewable energy resources is wood chips, which is the focus of this thesis.

The purpose of this thesis was to find out what kind of impact wood chip heating plants have in Kontiolahti. The thesis examined how much import oil is replaced by wood chips and what kind of impacts wood chip heating plants have on the environment, jobs and economy in Kontiolahti. Impacts on employment and economy were examined by using regional economy impacts.

The thesis was mainly a qualitative study, but also quantitative methods were used. Data was collected by means of a questionnaire and an interview. A questionnaire was sent to all nine forest chip heating plants of over 200 kW and located in Kontiolahti. One person was also interviewed. The questionnaire included questions about location, energy production, wood chip consumption, employment and revenue.

In Kontiolahti, about 24 600 MWh of energy is generated per year by wood chips. Therefore, carbon dioxide neutral wood chips do not form carbon dioxide emissions. If the same amount of energy were generated by oil, carbon dioxide emissions would be circa 6.5 tons. The employment effect of wood chip heating plants was rather small. In Kontiolahti, these plants employ about 5.5 man-years. Revenue in the plants was approximately 1.7 million euros, and this money stays in the area. The study could be extended by surveying further the energy production and usage in Kontiolahti.