Kontiolahden energiaratkaisujen talous- ja ympäristövaikutukset
Hämäläinen, Essi (2014)
Hämäläinen, Essi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403092955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403092955
Tiivistelmä
Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja kartoitus juontaa juurensa ilmastonmuutoksesta ja öljyvarojen mahdollisesta loppumisesta. Energian omavaraisuutta halutaan lisätä,
jotta työpaikat ja sitä myöten saatavat tulot jäisivät alueelle eivätkä menisi ulkomaille. Yksi uusiutuva energianlähde on metsähake, jota käsitellään opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä haluttiin saada selville, millainen vaikutus hakelämpölaitoksilla on Kontiolahdella. Työssä selvitettiin, kuinka paljon hakkeen käytöllä korvataan tuontiöljyä sekä
miten hakelämpölaitokset vaikuttavat kunnan ympäristöön, työllisyyteen ja talouteen. Työllisyyden ja talouden vaikutuksia selviteltiin myös aluetalousvaikutuksen avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin pääsääntöisesti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta siinä oli myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja haastattelun
avulla. Kyselylomake lähetettiin kaikille Kontiolahdella sijaitseville yli 200 kW:n hakelämpölaitoksille, joita on yhdeksän. Tämän lisäksi haastateltiin yhtä hakelämpölaitostoiminnassa olevaa henkilöä. Kyselylomakkeessa selvitettiin muun muassa hakelaitosten sijaintia, energiantuotantoa, hakkeenkulutusta, työllistävyyttä ja liikevaihtoa.
Kontiolahdella, yli 200 kW:n lämpölaitoksilla, tuotetaan hakkeella energiaa noin 24 600 MWh vuodessa, eikä hiilidioksidineutraalista hakkeesta tule lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Saman energiamäärän tuottaminen öljyllä aiheuttaisi noin 6,5 tonnin hiilidioksidipäästöt
vuodessa. Hakelämpölaitosten työllisyysvaikutus oli yllättävän pieni: Kontiolahden hakelämpölaitokset työllistävät noin 5,5 henkilötyövuotta. Liikevaihto lämpölaitoksilla on noin 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä raha jää kiertämään aluetaloudessa. Tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä laajemmin Kontiolahden energian tuotantoa ja käyttöä.
jotta työpaikat ja sitä myöten saatavat tulot jäisivät alueelle eivätkä menisi ulkomaille. Yksi uusiutuva energianlähde on metsähake, jota käsitellään opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä haluttiin saada selville, millainen vaikutus hakelämpölaitoksilla on Kontiolahdella. Työssä selvitettiin, kuinka paljon hakkeen käytöllä korvataan tuontiöljyä sekä
miten hakelämpölaitokset vaikuttavat kunnan ympäristöön, työllisyyteen ja talouteen. Työllisyyden ja talouden vaikutuksia selviteltiin myös aluetalousvaikutuksen avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin pääsääntöisesti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta siinä oli myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja haastattelun
avulla. Kyselylomake lähetettiin kaikille Kontiolahdella sijaitseville yli 200 kW:n hakelämpölaitoksille, joita on yhdeksän. Tämän lisäksi haastateltiin yhtä hakelämpölaitostoiminnassa olevaa henkilöä. Kyselylomakkeessa selvitettiin muun muassa hakelaitosten sijaintia, energiantuotantoa, hakkeenkulutusta, työllistävyyttä ja liikevaihtoa.
Kontiolahdella, yli 200 kW:n lämpölaitoksilla, tuotetaan hakkeella energiaa noin 24 600 MWh vuodessa, eikä hiilidioksidineutraalista hakkeesta tule lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Saman energiamäärän tuottaminen öljyllä aiheuttaisi noin 6,5 tonnin hiilidioksidipäästöt
vuodessa. Hakelämpölaitosten työllisyysvaikutus oli yllättävän pieni: Kontiolahden hakelämpölaitokset työllistävät noin 5,5 henkilötyövuotta. Liikevaihto lämpölaitoksilla on noin 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä raha jää kiertämään aluetaloudessa. Tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä laajemmin Kontiolahden energian tuotantoa ja käyttöä.