Työeläkevakuutusmaksupetos ja esitutkinta
Lehti, Seppo (2014)
Lehti, Seppo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402152337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402152337
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että talousrikostutkijat työssään tunnistavat työeläkevakuutusmaksupetoksen muun tutkinnan yhteydessä ja ymmärtävät talousrikosprosessin sekä talousrikostutkinnassa laadittavan tutkintasuunnitelman merkityksen.
Yksityisen työnantajan on vakuutettava työntekijät työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä työeläkelain mukaisten edellytysten täyttyessä. Työeläkelain edellytyksiä vakuuttamisvelvollisuudelle on työsuhteen olemassaolo. Työsuhde on olemassa kun työtekijän ja teettäjän välillä on sopimus, jonka perusteella tehdään työtä toisen lukuun korvausta vastaan tai työntekijä saa tekemästään työstä jonkin muun vastikkeen.
Työnantajan tulee suorittaa oma-aloitteisesti työntekijöiden työeläkevakuutusmaksut. Työnantajalla on velvollisuus antaa kuukausittain tai kerran vuodessa tiedot työntekijän yksilöimiseksi sekä työntekijälle maksetuista palkoista valitsemalleen työeläkevakuutusyhtiölle. Kuukausittain tai vuosittain annettavaan ilmoitusvelvollisuuteen vaikuttaa työnantajan tekemä sopimus työeläkevakuutusyhtiön kanssa.
Työeläkevakuutusmaksupetos tuli voimaan rikoslakiin 1.1.2007. Rikosnimikkeenä se on uusi ja vähemmälle huomiolle jäänyt tutkinnan kohde. Poliisille tutkintaan tulevat kirjanpitorikokset, verorikokset ja velallisen rikokset sisältävät usein työntekijöiden työeläkevakuutuksiin liittyviä laiminlyöntejä, joiden huomioon ottaminen vaatii talousrikostutkijoiden tietouden lisäämistä.
Työeläkevakuutusmaksupetokseen syyllistytään laiminlyömällä työntekijän eläkelain mukaisia velvollisuuksia ja siten aiheuttamalla työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen, määräämisen liian alhaisena tai aiheettoman palauttamisen.
Lähteinä käytän rikosoikeutta ja talousrikollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Työssä on käsitelty esimerkkitapauksina kahta työeläkevakuutusmaksupetosta käsittelevää esitutkinnan läpi käynyttä juttua sekä yhtä vakuutusoikeuden ratkaisua työeläkevakuutusmaksuvelvollisesta.
Yksityisen työnantajan on vakuutettava työntekijät työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä työeläkelain mukaisten edellytysten täyttyessä. Työeläkelain edellytyksiä vakuuttamisvelvollisuudelle on työsuhteen olemassaolo. Työsuhde on olemassa kun työtekijän ja teettäjän välillä on sopimus, jonka perusteella tehdään työtä toisen lukuun korvausta vastaan tai työntekijä saa tekemästään työstä jonkin muun vastikkeen.
Työnantajan tulee suorittaa oma-aloitteisesti työntekijöiden työeläkevakuutusmaksut. Työnantajalla on velvollisuus antaa kuukausittain tai kerran vuodessa tiedot työntekijän yksilöimiseksi sekä työntekijälle maksetuista palkoista valitsemalleen työeläkevakuutusyhtiölle. Kuukausittain tai vuosittain annettavaan ilmoitusvelvollisuuteen vaikuttaa työnantajan tekemä sopimus työeläkevakuutusyhtiön kanssa.
Työeläkevakuutusmaksupetos tuli voimaan rikoslakiin 1.1.2007. Rikosnimikkeenä se on uusi ja vähemmälle huomiolle jäänyt tutkinnan kohde. Poliisille tutkintaan tulevat kirjanpitorikokset, verorikokset ja velallisen rikokset sisältävät usein työntekijöiden työeläkevakuutuksiin liittyviä laiminlyöntejä, joiden huomioon ottaminen vaatii talousrikostutkijoiden tietouden lisäämistä.
Työeläkevakuutusmaksupetokseen syyllistytään laiminlyömällä työntekijän eläkelain mukaisia velvollisuuksia ja siten aiheuttamalla työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen, määräämisen liian alhaisena tai aiheettoman palauttamisen.
Lähteinä käytän rikosoikeutta ja talousrikollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Työssä on käsitelty esimerkkitapauksina kahta työeläkevakuutusmaksupetosta käsittelevää esitutkinnan läpi käynyttä juttua sekä yhtä vakuutusoikeuden ratkaisua työeläkevakuutusmaksuvelvollisesta.