TIIMITYÖ DEMENTIAOSASTON HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Katja
Viljakainen, Katja (2009)
Viljakainen, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061885
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata yhden Suomen kunnan terveyskeskuksen dementiaosaston henkilöstön näkemyksiä tiimityöstä työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Opinnäytetyö tarkastelee tiimityön vahvuuksia ja heikkouksia ja kehittämistarpeita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa tiimityöskentelyn vaikutuksista dementiaosaston henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli terveyskeskuksen yksi pitkäaikaisosasto, joka on erikoistunut hoitamaan muistisairaita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa kysyttiin taustatietoja monivalintakysymyksillä, joilla kartoitettiin vastaajien ikää, ammattia ja työsuhdetta. Lomakkeen viisi avointa kysymystä kartoitti henkilöstön näkemyksiä tiimityön vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista. Yhdellä avoimella kysymyksellä kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä tiimityön kehittämisen tärkeydestä. Kyselylomake jaettiin koko dementiaosaston henkilöstölle. Kyselyitä annettiin yhteensä 19 henkilölle. Kyselyistä 15 palautui eli vastausprosentti oli 79 %. Kyselylomake analysoitiin aineistolähtöisesti. Lisäksi aineisto kvantifioitiin. Tukiaineistona opinnäytteessä käytettiin osallistuvaan havainnointiin perustuvia päiväkirjamerkintöjä ja tiimipalaverimuistioita.
Keskeisiksi tuloksiksi muodostui ihmissuhteisiin, työn sujumisen edellytyksiin, koulutukseen, sosiaalisen – ja ammatillisen tuen saamiseen ja palautteen antamiseen ja saamiseen liittyvät asiat. Kaikilla edellä mainituilla seikoilla todettiin olevan merkitys työhyvinvointiin, lähinnä työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Tiimityön kehittäminen koettiin tärkeäksi. Kehittämistyöllä toivottiin työmotivaation lisääntyvän. Eniten kehittämistarpeita nähtiin olevan työn sujumisen edellytyksiin ja tuen saamiseen liittyvissä asioissa.
Jatkotutkimusaiheina voidaan selvittää tiimityön toimivuutta kohdeorganisaation kaikilla pitkäaikaisosastoilla, johtamisen vaikutusta tiimityöhön, tiimityön vaikutuksia eri ammattiryhmien työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli terveyskeskuksen yksi pitkäaikaisosasto, joka on erikoistunut hoitamaan muistisairaita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa kysyttiin taustatietoja monivalintakysymyksillä, joilla kartoitettiin vastaajien ikää, ammattia ja työsuhdetta. Lomakkeen viisi avointa kysymystä kartoitti henkilöstön näkemyksiä tiimityön vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista. Yhdellä avoimella kysymyksellä kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä tiimityön kehittämisen tärkeydestä. Kyselylomake jaettiin koko dementiaosaston henkilöstölle. Kyselyitä annettiin yhteensä 19 henkilölle. Kyselyistä 15 palautui eli vastausprosentti oli 79 %. Kyselylomake analysoitiin aineistolähtöisesti. Lisäksi aineisto kvantifioitiin. Tukiaineistona opinnäytteessä käytettiin osallistuvaan havainnointiin perustuvia päiväkirjamerkintöjä ja tiimipalaverimuistioita.
Keskeisiksi tuloksiksi muodostui ihmissuhteisiin, työn sujumisen edellytyksiin, koulutukseen, sosiaalisen – ja ammatillisen tuen saamiseen ja palautteen antamiseen ja saamiseen liittyvät asiat. Kaikilla edellä mainituilla seikoilla todettiin olevan merkitys työhyvinvointiin, lähinnä työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Tiimityön kehittäminen koettiin tärkeäksi. Kehittämistyöllä toivottiin työmotivaation lisääntyvän. Eniten kehittämistarpeita nähtiin olevan työn sujumisen edellytyksiin ja tuen saamiseen liittyvissä asioissa.
Jatkotutkimusaiheina voidaan selvittää tiimityön toimivuutta kohdeorganisaation kaikilla pitkäaikaisosastoilla, johtamisen vaikutusta tiimityöhön, tiimityön vaikutuksia eri ammattiryhmien työhyvinvointiin.