Työturvallisuus ensihoidossa - uhkatilanteiden kokeminen työssä
Koistinen, Minna; Juvonen, Pirjo (2014)
Koistinen, Minna
Juvonen, Pirjo
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403173250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403173250
Tiivistelmä
Väkivallan uhka ja väkivalta hoitotyössä on lisääntynyt koko ajan. Uhka- ja väki-valtatilanteiden kohteeksi joutuneiden määrät ovat jatkuvasti lisääntyneet 1980-luvun lopulta Suomessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan ensihoidon työelämässä tapahtuvien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyyttä, henkilökunnan valmiuksia kohdata väkivalta- ja uhkatilanteita, koulutustarvetta sekä viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä elokuussa 2013. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleville 158 henkilölle. Vastausprosentiksi muodostui 66. Tutkimuksen vastauksia on esitetty prosentuaalisina taulukkoina, sisällönanalyysin avulla, sekä suoria lainauksia käyttäen. Sähköisen kyselyn luotettavuuden lisäämiseksi tehtiin otantahaastattelu sattumanvaraisesti Pohjois-Karjalan maakuntiin.
Opinnäytetyön tavoitteena on hyödyntää työn tuloksia ensihoidossa työskentelevien koulutuksen tarpeen kehittämiseen ja suunnitteluun uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Työn tarkoituksena oli myös kartoittaa sairaalan ulkopuolisen ensihoidon työturvallisuutta ja riskitekijöitä.
Opinnäytetyön kyselyiden mukaan ensihoidossa työskentelevien kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat mahdollisia. Sähköisen kyselyn mukaan 86 prosenttia ja otantakyselyn mukaan 100 prosenttia vastaajista on kokenut uhkatilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteet vaihtelevat tapauskohtaisesti ja niiden syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön kouluttaminen on tärkeää. Kehittämisideana on ehdotettu turvallisuuskoulutuksen järjestämistä ensihoidossa työskenteleville sekä jatkokyselyn tekemistä koulutuksen jälkeen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä elokuussa 2013. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleville 158 henkilölle. Vastausprosentiksi muodostui 66. Tutkimuksen vastauksia on esitetty prosentuaalisina taulukkoina, sisällönanalyysin avulla, sekä suoria lainauksia käyttäen. Sähköisen kyselyn luotettavuuden lisäämiseksi tehtiin otantahaastattelu sattumanvaraisesti Pohjois-Karjalan maakuntiin.
Opinnäytetyön tavoitteena on hyödyntää työn tuloksia ensihoidossa työskentelevien koulutuksen tarpeen kehittämiseen ja suunnitteluun uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Työn tarkoituksena oli myös kartoittaa sairaalan ulkopuolisen ensihoidon työturvallisuutta ja riskitekijöitä.
Opinnäytetyön kyselyiden mukaan ensihoidossa työskentelevien kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat mahdollisia. Sähköisen kyselyn mukaan 86 prosenttia ja otantakyselyn mukaan 100 prosenttia vastaajista on kokenut uhkatilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteet vaihtelevat tapauskohtaisesti ja niiden syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön kouluttaminen on tärkeää. Kehittämisideana on ehdotettu turvallisuuskoulutuksen järjestämistä ensihoidossa työskenteleville sekä jatkokyselyn tekemistä koulutuksen jälkeen.