PÄIVÄKIRURGISEN LEIKKAUSPOTILAAN RYHMÄOHJAUKSEN JA RYHMÄOHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN

Abstract

Kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli kehittää Carean päiväkirurgista ryhmäohja-usta sekä luoda näyttöön perustuvan tiedon varassa ryhmäohjausmalli kertaluontoiseen ryhmäohjaukseen. Ensimmäinen vaihe sisälsi ryhmäohjauksen havainnointia Carean päiväkirurgisessa yksikössä. Havainnoinnin tarkoituksena oli paneutua aiheeseen, auttaa tavoitteiden laadinnassa, toimia ryhmäohjausmallin laadinnan perusteena sekä toimia alkukartoituksena. Ilman alkukartoitusta ei ole mahdollisuutta kehitystyöhön. Kehittämistutkimus eteni näyttöön perustuva tiedon keruulla kirjallisuuskatsausmene-telmän avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Näyttöön perustuvan tie-don varassa nostettiin potilaan ryhmäohjaukseen vaikuttavia tekijöitä työn tuloksiksi. Näyttöön perustuva tieto kerättiin potilastyytyväisyyden näkökulmasta. Lopuksi yh-distettiin havainnoinnin sekä kirjallisuuskatsauksen tulokset, joiden yhteenvetona syn-tyi potilaan ryhmäohjausmalli kertaluonteiselle ryhmälle. Havainnoinnin tuloksena löydetyt kehittämisen kohteet sekä näyttöön perustuva tieto keskustelivat hyvin keskenään. Näyttöön perustuvan tiedon avulla oli selkeää täyden-tää havainnoinnista nousseita kehittämisen kohteita. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että omaiset jätetään liian usein ohjauksen ulkopuolelle, vaikka leikkaus muuttaa koko perheen arkea. Samoin internetin hyödyntäminen ohjauksen tueksi on edelleen vähäistä. Hyvä ryhmäohjaus on aktiivista ja vuorovaikutuksellista ohjausta, jonka taustalla on toiminnan tavoitteellisuus.

The aim of this development research was to improve the Carea outpatient surgery group guidance and to create a base model for one-time group guidance on evidence-based information. The first step included observing the group guidance in Carea day surgery unit, which helped to understand the subject, set goals and show the need for the new base model, and at the same time work as the initial mapping, without which the development is impossible. The development re-search proceeded by collecting evidence-based information with review of the literature. The mate-rial was analysed with the help of content analysis. The factors that affect the patients group guid-ance were chosen as results via the evidence-based information. The information was collected from the patient satisfaction point of view, which was chosen among the perioperative nursing values. In the end the results from observations and literature review were combined, which led to the new base model for one-time group guidance for patients.

Development targets found via observation were supported evidence-based information. With the help of the evidence-based information it was easy to complement the targets that were revealed by observation to need improvement. The results showed that, amongst other things, family was too often left out of the guidance, even though the surgery affects the whole family. Internet could be used more extensively to help the guidance. Good group guidance is active and interactive, and has goals in the background.