Yrityksen X sisäinen koulutus fuusion jälkeen
Mäki, Eetu (2014)
Mäki, Eetu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072931
Tiivistelmä
Organisaation fuusio näkyy monella tavalla niin suorassa asiakasrajapinnassa kuin yrityksen taustatoiminnoissakin. Yrityksen osaamisen ja henkisen pääoman johtaminen ovat tällöin kes-keisissä rooleissa. Osaamisen luokittelu, tunnistaminen ja osaamispääoman ymmärtäminen strategisesti ovat liiketoiminnan edellytyksiä suuressa organisaatiossa. Tähän liittyvät keskeisesti myös muutoksen johtaminen ja hallinta. Henkilökunnan osaamista pitää kartoittaa monella tavalla, jotta osaaminen voidaan valjastaa tuottamaan maksimaalista arvoa yritykselle. Yrityksen rakenteiden pitää tukea jokaisen tiimissä työskentelevän yksilön kehittymistä ja koulutusta. Osaamisen kehittämisessä keskeisiä ovat myös organisaation toimintojen ja niiden sisällä työskentelevien yksilöiden väliset suhteet. Suhteet ovat olennaisessa roolissa myös sisäisessä viestinnässä ja koulutuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata vakuutusyhtiössä vuodenvaihteessa 2014 viimeisteltyä fuusiota sisäisten henkilövakuutuspalveluiden näkökulmasta. Vapaaehtoisen henkilövakuutuskannan jako eri puolilla Suomea sijaitseville alueyhtiöille oli merkittävä muutos aiempaan keskitettyyn kantaan verrattuna. Tämä muodosti tarpeen yrityksen sisäiselle kvalitatiiviselle tutkimukselle, jonka viitekehystä voi kuvata keskusyhtiön ja alueyhtiöiden väliseksi asiantuntijuuden ja tuen siirroksi. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilövakuutuspalveluiden näkökulmasta alueyhtiöiden vastuuhenkilöiden riskinarviointikykyä ja heidän näkemyksiä vapaaehtoisten henkilövakuutusten koulutustarpeista.
Tutkimuksen teemahaastatteluiden keskeisinä tuloksina voi pitää alueyhtiöiden asiantuntijoiden suhteellisen hyvää riskinmäärityskykyä vapaaehtoisten henkilövakuutusten osalta. Ymmärrys vapaaehtoisten henkilövakuutusten strategisesta merkityksestä sekä yritykselle että asiakkaalle oli havaittavissa. Osaamisen siirtäminen välijohdolle ja sitä kautta koko alueyhtiöiden henkilöstölle vaatisi kuitenkin vielä erillistä koulutusta. Toinen tutkimuksen tulos olikin vapaaehtoisten henkilövakuutusten koulutuksen tarpeellisuus alueyhtiöissä. Kehitysehdotuksena koulutuksen parempaan toteuttamiseen voi pitää alueellisen vapaaehtoisten henkilövakuutusten riskinarvioijan roolia. Tämä tukisi sisäistä koulutusta ja tiedon laadukkaampaa siirtymistä henkilövakuutuspalveluilta alueyhtiöille.
Alueyhtiöiden asiantuntijat arvioivat teknisiä valmiuksiaan koulutuksen toteuttamiseen kus-tannustehokkaiksi. Kehitysehdotuksena olisikin arvioida koulutuslaitteistoa strategisesti tar-peellisena investointina kustannustehokkuuden ohella, koska ryhmämuotoisen etäkoulutuksen merkitys nousi esiin tutkimuksessa. Käytännössä koulutuslaitteistoon voisi siis ehdotuksen mukaan investoida enemmän. Myös kasvokkain tapahtuvan koulutuksen rooli oli merkittävä sähköisen koulutuksen rinnalla. Kaikki koulutus tulisi lisäksi kohdentaa oikein teknisten ongelmien välttämiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata vakuutusyhtiössä vuodenvaihteessa 2014 viimeisteltyä fuusiota sisäisten henkilövakuutuspalveluiden näkökulmasta. Vapaaehtoisen henkilövakuutuskannan jako eri puolilla Suomea sijaitseville alueyhtiöille oli merkittävä muutos aiempaan keskitettyyn kantaan verrattuna. Tämä muodosti tarpeen yrityksen sisäiselle kvalitatiiviselle tutkimukselle, jonka viitekehystä voi kuvata keskusyhtiön ja alueyhtiöiden väliseksi asiantuntijuuden ja tuen siirroksi. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilövakuutuspalveluiden näkökulmasta alueyhtiöiden vastuuhenkilöiden riskinarviointikykyä ja heidän näkemyksiä vapaaehtoisten henkilövakuutusten koulutustarpeista.
Tutkimuksen teemahaastatteluiden keskeisinä tuloksina voi pitää alueyhtiöiden asiantuntijoiden suhteellisen hyvää riskinmäärityskykyä vapaaehtoisten henkilövakuutusten osalta. Ymmärrys vapaaehtoisten henkilövakuutusten strategisesta merkityksestä sekä yritykselle että asiakkaalle oli havaittavissa. Osaamisen siirtäminen välijohdolle ja sitä kautta koko alueyhtiöiden henkilöstölle vaatisi kuitenkin vielä erillistä koulutusta. Toinen tutkimuksen tulos olikin vapaaehtoisten henkilövakuutusten koulutuksen tarpeellisuus alueyhtiöissä. Kehitysehdotuksena koulutuksen parempaan toteuttamiseen voi pitää alueellisen vapaaehtoisten henkilövakuutusten riskinarvioijan roolia. Tämä tukisi sisäistä koulutusta ja tiedon laadukkaampaa siirtymistä henkilövakuutuspalveluilta alueyhtiöille.
Alueyhtiöiden asiantuntijat arvioivat teknisiä valmiuksiaan koulutuksen toteuttamiseen kus-tannustehokkaiksi. Kehitysehdotuksena olisikin arvioida koulutuslaitteistoa strategisesti tar-peellisena investointina kustannustehokkuuden ohella, koska ryhmämuotoisen etäkoulutuksen merkitys nousi esiin tutkimuksessa. Käytännössä koulutuslaitteistoon voisi siis ehdotuksen mukaan investoida enemmän. Myös kasvokkain tapahtuvan koulutuksen rooli oli merkittävä sähköisen koulutuksen rinnalla. Kaikki koulutus tulisi lisäksi kohdentaa oikein teknisten ongelmien välttämiseksi.