Kylämummi ja -vaaritoiminnan kokemukselliset vaikutukset vapaaehtoistyöntekijän hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kylämummi ja -vaaritoiminnan vapaaehtoistyöntekijät kokivat hyvinvointinsa muuttuneen toiminnassa mukana olon aikana. Hyvinvointia tarkasteltiin psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miksi vapaaehtoiset ovat lähteneet mukaan toimintaan ja mitä he kokivat saavansa toiminnasta.

Kylämummit ja –vaarit toimivat päiväkodeissa tai kouluissa tukihenkilöinä ikään kuin isovanhempien roolissa edistäen samalla sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Opinnäytetyössä haastateltiin teemahaastatteluilla MLL:n Uudenmaan piirin kuutta kylämummia ja yhtä kylävaaria. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluiden avulla.

Ikääntyneet nähdään enenevässä määrin myös voimavarana ja merkittävinä toimijoina kolmannella sektorilla. Myös ikääntyneiden hyvinvoinnista keskustellessa esiin tulee arjen aktiivisuus. Opinnäytetyössä tuli esiin vapaaehtoistyön eli aktiivisen toiminnan merkitys ikääntyneen hyvinvointiin. Antoisimmiksi asioiksi kylämummi ja -vaaritoiminnassa koettiin sosiaalisten suhteiden lisääntyminen, ilon ja energian saaminen sekä arjen sisällön lisääntyminen ja päivien rytmittyminen. Muutamat haastateltavat olivat olleet aktiivisia jo ennen kylämummiksi tai –vaariksi ryhtymistä, eivätkä olleet kokeneet suurta muutosta aikaisempaan, mutta kaikki haastatellut kuitenkin kokivat toiminnan antoisaksi ja tärkeäksi.

Kylämummi ja -vaaritoimintaan mukaan lähtemisen syyt vaihtelivat suuresti haastateltavien välillä. Yleisimpiä syitä olivat kuitenkin halu tehdä jotakin arvokasta ja hyvää, aikaisemmat hyvät kokemukset vapaaehtoistyöstä sekä tarve laajentaa omaa sosiaalista verkostoa. Pääasiassa vapaaehtoiset kokivat, että ennakko-odotukset, jos niitä oli, olivat täyttyneet hyvin.

Opinnäytetyö tukee jo olemassa olevia tutkimuksia iäkkäiden hyvinvoinnista ja vapaaehtoistyöstä. Jatkotutkimusaiheita tähän opinnäytetyöhön voisi olla fyysisen hyvinvoinnin ja vapaaehtoistyön välisen yhteyden tutkiminen pidempiaikaisella seurantatutkimuksella. Myös sukupolvien välisen kohtaamisen laajempi tutkiminen molempien osapuolien näkökulmasta voisi antaa uutta ja tärkeää tietoa tulevaisuuteen. MLL voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia rekrytoidessaan uusia vapaaehtoisia tai kehittäessään toimintaa.

The purpose of this thesis was to clarify how communal grandparenting volunteers at the Mannerheim League for Child Welfare experienced changes in their well-being. The concept of well-being was viewed from a psychological, physical and social perspective. The thesis also clarifies the reasons for the volunteers to become involved in communal grandparenting and what they have gained from their experience.

Communal grandparents work at nurseries or schools as support persons in the role of grand-parents, also promoting interaction and cooperation between generations. Six communal grandmothers and one communal grandfather were interviewed at the Mannerheim League for Child Welfare Uusimaa local association. The interviews were theme interviews. This thesis used a qualitative research method. The research material was gathered by conducting individual interviews.

The elderly are seen increasingly as a strength and as significant actors in the third section. Also, while discussing the well-being of the elderly, the importance of an active everyday life emerges. In this thesis, it was found that volunteer work, or in other words being active, is significant to the well-being of the elderly. Some of the most rewarding effects from volunteering as a communal grandparent are the increase in social relations, the joy and energy gained from the experience, and the resulting content and rhythm to everyday life. Some of the volunteers that were interviewed were already active before becoming a communal grandparent, so they had not experienced a significant change compared to the situation previously, but all felt the activity was rewarding and meaningful.

The reasons behind the decision to become a communal grandparent varied a great deal among the interviewed volunteers. Some of the most common reasons were the desire to do something valuable and good, previous positive experiences from voluntary work, and the need to expand one's social network. Most of the volunteers experienced that their prior expectations, if there were any, were met.

The thesis supports existing research on the well-being of the elderly and volunteer work. Ideas for future research on the topic of this thesis could be to study the connection between physical well-being and voluntary work in a longer follow-up study. Also a broader study on intergenerational encounter from a view point of both the elderly and the children could give us new and important information to the future. The Mannerheim League for Child Welfare can use the results of this thesis in support of recruiting new volunteers or developing the program.