Etniseen vähemmistöön kuuluvan naisen kokeman perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolassa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin etniseen vähemmistöön kuuluvien naisten kokeman perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamista äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhoi-tajien näkökulmasta. Opinnäytetyö oli osa EK-ARTU-hanketta, jonka tavoitteena oli työstää seudullinen turvallisuussuunnitelma Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa yh-teistyössä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna terveydenhoitajille Kotkan, Pyhtään, Haminan ja Kaakon kaksikon alueella. Haastatteluja oli yhteensä viisi, joista osa toteutettiin yksilöhaastatteluina ja osa ryhmähaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 terveydenhoitajaa, jotka työskentelivät äitiys- tai lastenneuvolassa. Haastattelut litteroitiin ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustulosten perusteella suurin ongelma etniseen vähemmistöön kuuluvien naisten kokeman väkivallan tunnistamattomuuteen oli pintapuolinen asiakassuhde, joka johtui pääasiassa yhteisen kielen puutteesta. Tämän tutkimuksen mukaan terveydenhoitajien vahvuus etniseen vähemmistöön kuuluvien naisten kohtaamisessa, oli kohdata ja kunnioittaa jokaista asiakasta sellaisena kuin hän on. Tulkin käyttö ei lisännyt luottamuksellisuutta tai vuorovaikutuksellisuutta asiakassuhteeseen, vaan muutti vas-taanottokäyntiä enemmän tekniseksi tarkastukseksi. Yhteisen kielen puuttumisen lisäksi ei nähty muita suuria esteitä luottamuksellisen asiakassuhteen syntymiselle eri kulttuureja edustavien ihmisten välillä. Terveydenhoitajat toivoivat lisäresursointia, joka mahdollistaisi useampia ja pidempiä vastaanottoaikoja niille asiakkaille, joille Suomen yhteiskunta järjestelmineen oli vieras. Neuvolan perhetyöntekijän roolia terveydenhoitajan työparina pidettiin erittäin tärkeänä ja tämänkaltaisen yhteistyön kehittämistä toivottiin jatkossa.

This thesis studied how domestic violence experienced by women from ethnic minorities is recognized in maternity and childcare clinics. The focus was on the health care workers’ point of view. The thesis was part of EK-ARTU–program aimed at creating a regional safety plan together with the municipalities of Etelä-Kymenlaakso. The research was conducted by thematic interviews with health care workers in Kotka, Pyhtää, Hamina, Miehikkälä and Virolahti. There were all together 5 interviews, some of which carried out as individual interviews and others as group interviews. In total 13 health care workers working in maternity and child care clinics took part in the interviews. The interviews were transcribed and content analysis was used as the method of analysis. Based on the results, the biggest problem of recognizing the violence experienced by women from ethnic minorities was the superficial client relationship, mainly due to the lack of common language. According to this research the strengths of the health care workers, when facing women from ethnic minorities, were to treat and respect every client as they were. Using an interpreter did not increase the confidentiality or interactivity, but transformed the appointment more into a technical inspection. No other great obstacles than the lack of a common language were found in creating a confidential client relationship between people from different cultures. The health care workers were hoping for more resources that would enable more frequent and longer appointments for clients unfamiliar with Finnish society. The role of the family workers in the childcare clinics, working together with the health care workers, was con-sidered crucial and the development of such co-operation was requested.