Ikääntyneiden omien mielipiteiden esilletuominen palvelun laadun kehittämiseksi : asiakaspalautejärjestelmä laadunhallinnan välineeksi ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksiköille
Pekonen, Minna; Korhonen, Leena (2014)
Pekonen, Minna
Korhonen, Leena
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403273561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403273561
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on löytää asiakaspalautemenetelmä tai -väline, jolla peruspalvelukeskus Oivan tehostetun palveluasumisen yksiköt voivat kerätä asiakkailtaan, myös kognitiiviselta toimintakyvyltään heikentyneiltä asiakkailta, konkreettista nykytilanteen mukaista arviointia asukkaiden kokemasta hoivan laadusta. Asiakaspalautteen keräämisen välineen tarve toimeksiantajalle lähti vanhuspalvelulain edellyttämästä omavalvonnan järjestämisestä.
Opinnäytetyömme tietoperustaa viitoitti uusi vanhuspalvelulaki, sekä sen pohjalta noussut ikääntyneiden elämänlaatu. Elämänlaadun käsitteiden moninaisuuden vuoksi rajasimme ja määrittelimme näkökulmaksi Eurooppalaisen Care Keys -projektin viitekehyksen, jonka mukaan hoivan laadulla voidaan vaikuttaa pitkäaikaishoivan asukkaan elämänlaatuun. Care Keys – tutkimuksessa elämänlaadun ulottuvuudet ovat fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- sekä ympäristöulottuvuus.
Työmme toiminnallisessa osiossa selvitimme palvelutalon asukkaiden ja vanhusneuvoston jäsenten toiveita asiakaspalautteen antamisen suhteen, laadimme kriteeristön elämänlaadun ulottuvuuksien pohjalta ja kartoitimme Suomessa käytössä olevia asiakaspalautejärjestelmiä. Kriteeristön perusteella valikoitui toimeksiantajalle esitettäviksi asiakasraati ja BIKVA- malli menetelmät, CLINT-IC ja ASCOT-lomakemittari, sekä QUALID- havainnointimenetelmä.
Esittelimistämme menetelmistä peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen päällikkö valitsi kaksi mittaria ja yhden menetelmän, jotka hän esitteli esimiesten välisessä palaverissa. Palaverin jälkeen saimme tiedon, että Oiva on halukas hyödyntämään CLINT-IC:tä ja QUALID:ia tehostetun palveluasumisen yksiköissään. Mittarit olivat toimeksiantajan mielestä hyviä ja ne soveltuvat heidän käyttöönsä. Löysimme toimeksiantajalle luomamme kriteeristön pohjalta soveltuvat työvälineet, joilla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen laatua. Mittareilla saaduilla tuloksilla kehittämisalueet voidaan kohdentaa vaikuttamaan asukkaiden elämänlaatuun.
Opinnäytetyömme tietoperustaa viitoitti uusi vanhuspalvelulaki, sekä sen pohjalta noussut ikääntyneiden elämänlaatu. Elämänlaadun käsitteiden moninaisuuden vuoksi rajasimme ja määrittelimme näkökulmaksi Eurooppalaisen Care Keys -projektin viitekehyksen, jonka mukaan hoivan laadulla voidaan vaikuttaa pitkäaikaishoivan asukkaan elämänlaatuun. Care Keys – tutkimuksessa elämänlaadun ulottuvuudet ovat fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- sekä ympäristöulottuvuus.
Työmme toiminnallisessa osiossa selvitimme palvelutalon asukkaiden ja vanhusneuvoston jäsenten toiveita asiakaspalautteen antamisen suhteen, laadimme kriteeristön elämänlaadun ulottuvuuksien pohjalta ja kartoitimme Suomessa käytössä olevia asiakaspalautejärjestelmiä. Kriteeristön perusteella valikoitui toimeksiantajalle esitettäviksi asiakasraati ja BIKVA- malli menetelmät, CLINT-IC ja ASCOT-lomakemittari, sekä QUALID- havainnointimenetelmä.
Esittelimistämme menetelmistä peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen päällikkö valitsi kaksi mittaria ja yhden menetelmän, jotka hän esitteli esimiesten välisessä palaverissa. Palaverin jälkeen saimme tiedon, että Oiva on halukas hyödyntämään CLINT-IC:tä ja QUALID:ia tehostetun palveluasumisen yksiköissään. Mittarit olivat toimeksiantajan mielestä hyviä ja ne soveltuvat heidän käyttöönsä. Löysimme toimeksiantajalle luomamme kriteeristön pohjalta soveltuvat työvälineet, joilla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen laatua. Mittareilla saaduilla tuloksilla kehittämisalueet voidaan kohdentaa vaikuttamaan asukkaiden elämänlaatuun.