Osaamisen johtaminen Case: Uudenmaan verotoimiston toimipiste

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten osaamista käytännössä johdetaan. Tavoitteena oli saada aikaan kattava kokonaiskuva osaamisen johtamisesta. Osaamisen johtaminen pitää sisällään strategian edellyttämän osaamisen tunnistamisen, kehittämisen ja arvioinnin. Osaamisen merkitys tulee korostumaan yhä enemmän ja tulevaisuudessa kilpailua käydään osaavista ihmisistä ja osaamisen hyödyntämisestä. Osaamista tulisi johtaa, jotta sitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja jakaa sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi yksi Uudenmaan verotoimiston toimipisteistä.

Teoreettinen viitekehys koostui osaamisesta, organisaation oppimisesta, osaamistarpeiden selvittämisestä, osaamisen kehittämisestä ja oppivasta organisaatiosta. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksella pyrittiin erityisesti selvittämään osaamisen johtamisen käytäntöjä. Lomakkeen kysymykset käsittelivät osaamisen johtamisen nykytilaa, osaamisen kehittämistä ja osaamisen merkitystä. Lomakkeita jaettiin yhteensä 32, joka vastasi tutkimuskohteen kokoa. 22 henkilöä vastasi lomakkeeseen. Tutkimuksen vastausprosentti oli 68,8 %.

Tulosten perusteella verotoimiston osaamisen johtamisen nykytilan todettiin olevan erittäin hyvä. Vastaukset olivat pääosin sävyltään myönteisiä. Osaamisen johtamiseen kiinnitettiin työyhteisössä huomiota ja kehittämistoimenpiteisiin panostettiin monipuolisesti. Henkilöstö koki, että organisaatio arvostaa heidän osaamistaan, mutta osaamisesta ei koettu riittävästi palkittavan. Pieniä puutteita todettiin olevan palautteenannossa ja viestinnässä. Osaamisen kehittämiseen toivottiin lisäksi enemmän aikaa.

Johtopäätöksenä todettiin, että osaamisen johtaminen näkyy käytännössä osaamisen ennakointina, tavoitteiden asettamisena sekä osaamisen kehittämisenä. Lisäksi verotoimistossa havaittiin oppivan organisaation piirteitä.

Tutkimuksen tulosten perusteella esitettiin muutamia kehittämisehdotuksia. Kehittämiskohteina esitettiin palkitsemisen yhdistäminen osaamiseen, palautteenannon tasapuolisuus, työhyvinvointiin panostaminen, opitun arviointi sekä hiljaisen tiedon jakaminen.

Jatkotutkimukseksi ehdotettiin kyselyn suorittamista myös muissa verotoimistoissa valtakunnallista vertailua varten. Näin voitaisiin selvittää osaamisen johtamisen nykytila organisaatiotasolla.

The objective of this thesis was to find out how knowledge is managed in practice. The main objective was to achieve an overall picture of knowledge management (KM). KM includes the recognition, development and assessment of the knowledge that is required by organization’s strategy. The significance of knowledge and competence will increase in the future as organi-zations will need to compete for the most skilful employees and ensure that organizations are able to make the most of their skills. Knowledge should be managed the best possible way so that it can be capitalized on and shared where it is needed the most. The research was carried out in one of the local tax offices of Finnish Tax Administration in Uusimaa.

The theoretical framework consisted of knowledge, organizational learning, recognizing the requirements for knowledge, knowledge development and learning organization. The research method was quantitative. The survey was carried out with a questionnaire. The questions of the questionnaire dealt with topics such as the present state of knowledge management, knowledge development and the significance of knowledge. 32 questionnaires were delivered corresponding to the total number of the personnel in the office. 22 people replied, thus the response rate of the survey was 68.8 %.

According to the results the present state of KM in the local tax office proved to be very good. Answers to the questionnaire turned out to be mainly positive. The work community takes KM into account and invests in diverse development methods. Personnel felt that the organization values their knowledge. However, they felt that they were not sufficiently rewarded for their knowledge. Feedback and communication needed more attention. In addition, more time was hoped for in the area of knowledge development.

In conclusion, KM in practice means anticipation of knowledge, setting goals and developing knowledge. Furthermore, characteristics of learning organization were discovered in the local tax office.

A few improvement areas were suggested. These included linking rewarding to knowledge and competence, fair and equal feedback, investment in well-being at work, evaluation of things learned and sharing of tacit knowledge.

As a topic for further research it was suggested that the same survey be executed also in other offices of the Finnish Tax Administration. This way results could be compared nationwide and find out what is the current state of KM in the organizational level.