Dialoginen vuorovaikutus potilastyössä : opetusanimaatio kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille
Mustonen, Irina (2022)
Mustonen, Irina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073146
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja kielten opettajan kanssa. Työn tavoitteena oli kehittää kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelukokemusta suomalaisessa hoitotyöympäristössä ja parantaa potilaiden kokemusta vuorovaikutuksesta kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda animaatio vuorovaikutuksesta potilastyössä. Animaatiolla halutaan rohkaista kansainvälistä opiskelijaa lähestyä potilaita aktiivisemmin eri tilanteissa harjoitteluissa.
Tutkimusten mukaan kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat kokevat haasteita harjoittelun aikana, jotka liittyvät kieli- ja kulttuurieroon ja vuorovaikutukseen potilaiden kanssa. Teoriaosassa käsiteltiin dialogista vuorovaikutusta terveydenhuollon näkökulmasta. Kiinnitettiin huomiota dialogiin monikulttuurisessa hoitotyöympäristössä ja koulutuksessa. Animaatio on kuvattu nykyaikaisena opetusmenetelmänä, jonka avulla on mahdollista opettaa monia aihetta varsinkin, kun opetustapoja jouduttiin muuttamaan viime vuosien pandemian vuoksi.
Kehittämisprosessi rakennettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallin mukaan (Löydä, Määritä, Kehitä ja Tuota). Kansainväliset opiskelijat ja kielten opettaja olivat mukana työn jokaisessa vaiheessa. Tavattiin kerran viikossa kielipajoissa, joissa avoimesti keskusteltiin harjoitteluista, kokemuksista ja opittiin suomen kieltä. Löydä-vaiheissa menetelminä olivat keskustelu ja havainnointi. Tutustuttiin kehittämistyön asiakkaihin ja laadittiin laatukriteerit opetusanimaatiolle, joihin nojattiin sekä sen kehittämisen aikana että arvioinnissa. Määritä-vaiheessa määriteltiin ongelmaa uudelleen ja luotiin persoona. Kehitä-vaiheessa kirjoitettiin käsikirjoituksen animaatiolle, jota luettiin ja muokattiin yhdessä opiskelijoiden ja kielten opettajan kanssa ennen animaation editointia. Viimeisessä vaiheessa syntyi animaatio, joka esiteltiin kielipajassa kansainvälisille opiskelijoille ja josta kerättiin palautteita. Oli tärkeä saada palautetta myös kielten opettajalta.
Palautteet näyttivät, että suomen kielen opetuksen näkökulmasta animaatiosta tuli hyödyllinen apuväline opettajalle suomen kielen ja kulttuurin opetukseen. Animaatio tarjoaa opiskelijalle hyödyllisiä sanoja päivittäiseen kommunikointiin ja tutustuttaa suomalaiseen potilaskohtaamiskulttuuriin. Kansainvälinen opiskelija hyötyy animaatiosta eniten, kun hän hallitsee suomen kielen perusteita ja pystyy syvemmin analysoimaan ja pohtimaan dialogin merkitystä potilaita kohdatessa.
Tutkimusten mukaan kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat kokevat haasteita harjoittelun aikana, jotka liittyvät kieli- ja kulttuurieroon ja vuorovaikutukseen potilaiden kanssa. Teoriaosassa käsiteltiin dialogista vuorovaikutusta terveydenhuollon näkökulmasta. Kiinnitettiin huomiota dialogiin monikulttuurisessa hoitotyöympäristössä ja koulutuksessa. Animaatio on kuvattu nykyaikaisena opetusmenetelmänä, jonka avulla on mahdollista opettaa monia aihetta varsinkin, kun opetustapoja jouduttiin muuttamaan viime vuosien pandemian vuoksi.
Kehittämisprosessi rakennettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallin mukaan (Löydä, Määritä, Kehitä ja Tuota). Kansainväliset opiskelijat ja kielten opettaja olivat mukana työn jokaisessa vaiheessa. Tavattiin kerran viikossa kielipajoissa, joissa avoimesti keskusteltiin harjoitteluista, kokemuksista ja opittiin suomen kieltä. Löydä-vaiheissa menetelminä olivat keskustelu ja havainnointi. Tutustuttiin kehittämistyön asiakkaihin ja laadittiin laatukriteerit opetusanimaatiolle, joihin nojattiin sekä sen kehittämisen aikana että arvioinnissa. Määritä-vaiheessa määriteltiin ongelmaa uudelleen ja luotiin persoona. Kehitä-vaiheessa kirjoitettiin käsikirjoituksen animaatiolle, jota luettiin ja muokattiin yhdessä opiskelijoiden ja kielten opettajan kanssa ennen animaation editointia. Viimeisessä vaiheessa syntyi animaatio, joka esiteltiin kielipajassa kansainvälisille opiskelijoille ja josta kerättiin palautteita. Oli tärkeä saada palautetta myös kielten opettajalta.
Palautteet näyttivät, että suomen kielen opetuksen näkökulmasta animaatiosta tuli hyödyllinen apuväline opettajalle suomen kielen ja kulttuurin opetukseen. Animaatio tarjoaa opiskelijalle hyödyllisiä sanoja päivittäiseen kommunikointiin ja tutustuttaa suomalaiseen potilaskohtaamiskulttuuriin. Kansainvälinen opiskelija hyötyy animaatiosta eniten, kun hän hallitsee suomen kielen perusteita ja pystyy syvemmin analysoimaan ja pohtimaan dialogin merkitystä potilaita kohdatessa.