Kotihoidon työntekijöiden kokemuksia yhteisöohjautuvuudesta ja valmentavasta johtamisesta
Karmitsa, Heini; Reima, Salla (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Karmitsa, Heini
Reima, Salla
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten yhteisöohjautuvuus ja valmentava johtaminen näkyvät kotihoidon työntekijöiden työssä ja millaiseksi työntekijät kokevat yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työyhteisön yhteisöohjautuvuus ja esihenkilöiden valmentava johtaminen vaikuttavat työpaikan pitovoimaan ja miten näitä voitaisiin edelleen kehittää työyhteisössä ja organisaatiossa.
Opinnäytetyön toimeksiantajan toimi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (jäljempänä Keusote), jonka strategisena tavoitteena on se, että vuoteen 2025 mennessä kaikissa Keusoten yksiköissä toteutuu yhteisöohjautuvuus ja valmentava johtamistapa. Opinnäytetyön laajempana yhteiskunnallisena näkökulmana ja kehittämistehtävänä on se, miten sosiaali- ja terveysalalla voitaisiin parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään koskevassa päätöksenteossa, siirtyä vanhanaikaisesta, autoritäärisestä johtamistavasta ja esihenkilövetoisesta johtamiskulttuurista kohti valmentavaa, osallistavaa johtamistapaa ja yhteisöohjautuvuutta.
Opinnäytetyön tietopohjan muodostamiseksi perehdyttiin laajasti kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin hoitoalan globaalista alanvaihtohalukkuudesta, hoitoalan johtamisesta, vetovoimatekijöistä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista omaa työtään koskevassa päätöksenteossa. Huono johtaminen on osoitettu useissa tutkimuksissa yhdeksi keskeiseksi alanvaihtohalukkuuteen vaikuttavaksi taustatekijäksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kotihoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituna ennalta laadittujen kysymysten pohjalta. Haastatteluista osa toteutettiin ryhmähaastatteluina ja osa yksilöhaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Sisällönanalyysin perusteella aineistosta muodostettiin seitsemän pääluokkaa, joiden perusteella tutkimustulokset raportoitiin. Tutkimustulosten perusteella todetaan, että haastateltujen työntekijöiden kokemukset yhteisöohjautuvuudesta ja valmentavasta johtamisesta vaihtelivat. Kuitenkin enemmistö haastatelluista työntekijöistä koki, että yhteisöohjautuvuus tai valmentava johtaminen eivät juurikaan näkynyt heidän työssään tai sitä ei tunnistettu. Kotihoidon yksiköitä kuormittava resurssipula, esihenkilöiden siirtyminen etätöihin Covid19-pandemian seurauksena ja riittämätön perehdytys yhteisöohjautuvuuteen ovat hidastaneet yhteisöohjautuvuuden etenemistä tutkimuksen osallistuneissa Keusoten yksiköissä.
Yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen edistämiseksi organisaatiossa voitaisiin lisätä perehdytystä yhteisöohjautuvuuteen, parantaa tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä, lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään koskevassa päätöksenteossa sekä hyödyntää päätöksenteossa työntekijöiden asiantuntijuutta ja substanssiosaamista nykyistä paremmin.
Opinnäytetyön toimeksiantajan toimi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (jäljempänä Keusote), jonka strategisena tavoitteena on se, että vuoteen 2025 mennessä kaikissa Keusoten yksiköissä toteutuu yhteisöohjautuvuus ja valmentava johtamistapa. Opinnäytetyön laajempana yhteiskunnallisena näkökulmana ja kehittämistehtävänä on se, miten sosiaali- ja terveysalalla voitaisiin parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään koskevassa päätöksenteossa, siirtyä vanhanaikaisesta, autoritäärisestä johtamistavasta ja esihenkilövetoisesta johtamiskulttuurista kohti valmentavaa, osallistavaa johtamistapaa ja yhteisöohjautuvuutta.
Opinnäytetyön tietopohjan muodostamiseksi perehdyttiin laajasti kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin hoitoalan globaalista alanvaihtohalukkuudesta, hoitoalan johtamisesta, vetovoimatekijöistä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista omaa työtään koskevassa päätöksenteossa. Huono johtaminen on osoitettu useissa tutkimuksissa yhdeksi keskeiseksi alanvaihtohalukkuuteen vaikuttavaksi taustatekijäksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kotihoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituna ennalta laadittujen kysymysten pohjalta. Haastatteluista osa toteutettiin ryhmähaastatteluina ja osa yksilöhaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Sisällönanalyysin perusteella aineistosta muodostettiin seitsemän pääluokkaa, joiden perusteella tutkimustulokset raportoitiin. Tutkimustulosten perusteella todetaan, että haastateltujen työntekijöiden kokemukset yhteisöohjautuvuudesta ja valmentavasta johtamisesta vaihtelivat. Kuitenkin enemmistö haastatelluista työntekijöistä koki, että yhteisöohjautuvuus tai valmentava johtaminen eivät juurikaan näkynyt heidän työssään tai sitä ei tunnistettu. Kotihoidon yksiköitä kuormittava resurssipula, esihenkilöiden siirtyminen etätöihin Covid19-pandemian seurauksena ja riittämätön perehdytys yhteisöohjautuvuuteen ovat hidastaneet yhteisöohjautuvuuden etenemistä tutkimuksen osallistuneissa Keusoten yksiköissä.
Yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen edistämiseksi organisaatiossa voitaisiin lisätä perehdytystä yhteisöohjautuvuuteen, parantaa tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä, lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään koskevassa päätöksenteossa sekä hyödyntää päätöksenteossa työntekijöiden asiantuntijuutta ja substanssiosaamista nykyistä paremmin.