Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu
Martikainen, Taina (2014)
Martikainen, Taina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404023797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404023797
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esteettömyys ymmärrettiin, ja miten siihen suhtauduttiin SADe-ohjelmaan kuuluvassa Opintopolku.fi–palvelussa syksyllä 2013. Vastaus tutkimuskysymykseen saatiin laadullisen tutkimuksen, ja kirjallisuuskatsauksen kautta. Opinnäytteen tutkimus toteutettiin haastatteluina Opintopolku.fi hankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja erityisryhmien edunvalvontajär-jestöjen edustajien kanssa kesäkuussa 2013. Kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin termeihin ja määritelmiin jotka liittyvät verkkopalveluiden esteettömyyteen, käytettävyyteen, käyttäjäkokemukseen ja erityisryhmien tarpeiden huomiointiin. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi syrjäytyminen ja Suomen koulutusjärjestelmä, koska ne molemmat liittyvät opinnäytteen aihepiiriin: opintopolku.fi-palvelu on yksi työkalu siinä, että nuoret ohjautuisivat jatkoopintoihin, eivätkä syrjäytyisi yhteiskunnasta.
Vastauksena tutkimuskysymykseen esitetään, että esteettömyydellä ei ole ollut riittävän suurta roolia Opintopolku.fi –kehityshankkeen operatiivisessa toiminnassa keväällä ja kesällä 2013, vaikka sen olisi tullut ohjata suunnittelua enemmän tavoitteeksi asetetun esteettömän verk-kopalvelun lopputulokseen pääsemiseksi. Opinnäytteen tutkimus paljasti ristiriidan sen suhteen, miten olennaisen tärkeänä Opintopolku.fi–palvelun esteettömyyttä pidettiin hankkeen johdon ja erityisryhmien edunvalvontajärjestöjen edunvalvojien parissa, verrattuna siihen, minkä verran käytännön tasolla mahdollistettiin resursseja esteettömyyden varmistamiseksi syyskuussa 2013 lanseeratussa palvelun versiossa.
Opinnäytteelle asetetut tavoitteet täyttyivät niiltä osin, että tutkimuksen kautta tuotiin esteettömyyttä aiheena esille hankkeessa ja syvennettiin kirjoittajan tutkimukseen osallistuneiden ja kirjoittajan asiantuntemusta esteettömyyden huomioinnissa. Lisäksi tuloksena syntyi lista esteettömän asiointipalvelun suunnitteluun liittyvistä hyödyistä julkishallinnon hankkeen edustajalle hyödynnettäväksi muissa hankkeissa. Opinnäyte mahdollisti kirjoittajalle myös erityisryhmien edunvalvontajärjestöihin tutustumisen ja loi ymmärrystä erityisryhmien mah-dollisuuksista vaikuttaa asiointipalveluiden suunnitteluun.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi esitetään käyttäjäkeskeisten suunnittelumenetelmien hyödyntämistä julkishallinnon ohjelmistokehityshankkeissa siten, että erityisryhmien edustajat tulisivat mukaan suunnitteluun tärkeää kohderyhmää edustavana ryhmänä jo aikaisessa vaiheessa määrittelyä. Lisäksi jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia, mitä etuja julkishallinnon toimijan näkökulmasta saavutettaisiin, mikäli jo vaatimusmäärittelyvaiheessa linjattaisiin, että toteuttajataholle ei ole vapaaehtoista toteuttaa palvelua esteettömänä, vaan se on edellytys toteutuksen hyväksynnälle kaikissa vaiheissa.
Vastauksena tutkimuskysymykseen esitetään, että esteettömyydellä ei ole ollut riittävän suurta roolia Opintopolku.fi –kehityshankkeen operatiivisessa toiminnassa keväällä ja kesällä 2013, vaikka sen olisi tullut ohjata suunnittelua enemmän tavoitteeksi asetetun esteettömän verk-kopalvelun lopputulokseen pääsemiseksi. Opinnäytteen tutkimus paljasti ristiriidan sen suhteen, miten olennaisen tärkeänä Opintopolku.fi–palvelun esteettömyyttä pidettiin hankkeen johdon ja erityisryhmien edunvalvontajärjestöjen edunvalvojien parissa, verrattuna siihen, minkä verran käytännön tasolla mahdollistettiin resursseja esteettömyyden varmistamiseksi syyskuussa 2013 lanseeratussa palvelun versiossa.
Opinnäytteelle asetetut tavoitteet täyttyivät niiltä osin, että tutkimuksen kautta tuotiin esteettömyyttä aiheena esille hankkeessa ja syvennettiin kirjoittajan tutkimukseen osallistuneiden ja kirjoittajan asiantuntemusta esteettömyyden huomioinnissa. Lisäksi tuloksena syntyi lista esteettömän asiointipalvelun suunnitteluun liittyvistä hyödyistä julkishallinnon hankkeen edustajalle hyödynnettäväksi muissa hankkeissa. Opinnäyte mahdollisti kirjoittajalle myös erityisryhmien edunvalvontajärjestöihin tutustumisen ja loi ymmärrystä erityisryhmien mah-dollisuuksista vaikuttaa asiointipalveluiden suunnitteluun.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi esitetään käyttäjäkeskeisten suunnittelumenetelmien hyödyntämistä julkishallinnon ohjelmistokehityshankkeissa siten, että erityisryhmien edustajat tulisivat mukaan suunnitteluun tärkeää kohderyhmää edustavana ryhmänä jo aikaisessa vaiheessa määrittelyä. Lisäksi jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia, mitä etuja julkishallinnon toimijan näkökulmasta saavutettaisiin, mikäli jo vaatimusmäärittelyvaiheessa linjattaisiin, että toteuttajataholle ei ole vapaaehtoista toteuttaa palvelua esteettömänä, vaan se on edellytys toteutuksen hyväksynnälle kaikissa vaiheissa.