Yksityisen yrityksen toimihenkilöiden työhyvinvoinnin tukeminen
Leinonen, Sini; Hulkko, Noora (2022)
Leinonen, Sini
Hulkko, Noora
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203083219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203083219
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä yksityisen yrityksen toimihenkilöille kolmen kvartaalin ajaksi työhyvinvointisuunnitelma. Kyseinen yritys toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Tavoitteena oli tukea yrityksen henkilöstön hyvinvointia tarjoamalla tutkittuun tietoon perustuva suunnitelma yrityksen käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja se koostuu kirjallisesta opinnäytetyöraportista sekä työhyvinvointisuunnitelmasta. Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli työhyvinvointia ja sen edistämistä sekä työhyvinvoinnin portaita, työhyvinvointisuunnitelman rakennetta ja terveysuskomusmallia. Terveysuskomusmallin mukaisesti työhyvinvointisuunnitelmalla voidaan mahdollisesti vaikuttaa yksilön terveyskäyttäytymiseen terveyttä edistävästi. Työhyvinvointisuunnitelma laadittiin yrityksen toiveiden, sairauspoissaolosyiden ja tutkitun teoreettisen tiedon perusteella. Aiheet käsittelivät mm. itsensä johtamista, mielen hyvinvointia, ruokavaliota ja liikuntaa.
Alustavasta suunnitelmasta kerättiin palautetta sähköpostikyselyllä yrityksen työntekijöiltä. Vastauksien käsittelyssä hyödynnettiin soveltuvin osin induktiivista sisällönanalyysiä. Pääasiassa työhyvinvointisuunnitelman ulkoasua pidettiin selkeänä ja kuvitusta miellyttävänä. Sisällöt olivat helppolukuisia ja tekstin määrä oli sopiva. Kehittämisehdotuksiksi kyselyssä nousivat esille koronaviruspandemian ja etätyöskentelyn huomiointi. Vastauksien perusteella suunnitelmaa muokattiin ja siinä huomioitiin paremmin etätyöskentely. Valmis suunnitelma annettiin yrityksen käyttöön ja se on salassa pidettävä. Jatkokehittämisehdotuksena työhyvinvointisuunnitelman vaikuttavuutta voitaisiin arvioida kvartaalin jälkeen teettämällä työntekijöille kysely, jossa kartoitettaisiin, ovatko työntekijät lukeneet ja toteuttaneet sisältöjä.
Alustavasta suunnitelmasta kerättiin palautetta sähköpostikyselyllä yrityksen työntekijöiltä. Vastauksien käsittelyssä hyödynnettiin soveltuvin osin induktiivista sisällönanalyysiä. Pääasiassa työhyvinvointisuunnitelman ulkoasua pidettiin selkeänä ja kuvitusta miellyttävänä. Sisällöt olivat helppolukuisia ja tekstin määrä oli sopiva. Kehittämisehdotuksiksi kyselyssä nousivat esille koronaviruspandemian ja etätyöskentelyn huomiointi. Vastauksien perusteella suunnitelmaa muokattiin ja siinä huomioitiin paremmin etätyöskentely. Valmis suunnitelma annettiin yrityksen käyttöön ja se on salassa pidettävä. Jatkokehittämisehdotuksena työhyvinvointisuunnitelman vaikuttavuutta voitaisiin arvioida kvartaalin jälkeen teettämällä työntekijöille kysely, jossa kartoitettaisiin, ovatko työntekijät lukeneet ja toteuttaneet sisältöjä.