Vanhemman masennuksen vaikutus lapseen : kirjallisuuskatsaus
Laurila, Mari; Manninen, Hanna; Norrbacka, Sofia (2013)
Laurila, Mari
Manninen, Hanna
Norrbacka, Sofia
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244871
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus vanhemman masennuksen vaikutuksesta lapseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta, lapsen kehityksestä ja vanhempi-lapsi -suhteesta silloin kun vanhempi on masentunut. Tarkoituksena on koota kirjallisuuskatsaus tutkimuksista vanhemman masennuksen vaikutuksesta lapseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen.
Menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja induktiivista sisällön analyysia. Tutkimuksista tulee ilmi, että masentuneet vanhemmat kokevat vanhemmuuden vaikeana, ja sellaisena etteivät selviä lapsensa kanssa. Masennus vaikuttaa varhaiseen vuorovaikutukseen negatiivisesti, koska vanhempi ei jaksa eikä kykene olemaan kontaktissa lapsen kanssa. Kuitenkin synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana äiti saattaa olla taitava lukemaan vauvan viestejä herkistymisen vuoksi. Masentuneiden äitien lapset ovat myös usein turvallisesti kiintyneitä.
Masentuneiden vanhempien lapsilla on kuitenkin normaalia enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Pienet lapset oireilevat usein somaattisesti vanhemman masennusta. Lapsilla on huomattu uni- ja syömisongelmia. Masentuneet äidit yleensä imettävät lapsiaan lyhyemmän ajan.
Vanhemman masennus altistaa lasta jonkin verran sairastumaan masennukseen tai muuhun psyykkiseen sairauteen. Syyt ovat osittain perintötekijöissä ja osittain epävakaassa kasvuympäristössä. Riskiin vaikuttavat masentuneesta vanhemmasta ulkopuoliset suojaavat ja haavoittavat tekijät.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että vanhemman masennuksen lisäksi lapsen elämässä on useita muita tekijöitä, jotka vaikuttavat kehitykseen ja mielenterveyteen. Masennus itsessään ei ole suurin riski lapsen terveelle kehitykselle, mutta sen mukanaan tuomat vaikeudet kuiten alkoholiongelma, kaltoinkohtelu ja epävakaa elämäntyyli järkyttävät lapsen turvallisuutta.
Menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja induktiivista sisällön analyysia. Tutkimuksista tulee ilmi, että masentuneet vanhemmat kokevat vanhemmuuden vaikeana, ja sellaisena etteivät selviä lapsensa kanssa. Masennus vaikuttaa varhaiseen vuorovaikutukseen negatiivisesti, koska vanhempi ei jaksa eikä kykene olemaan kontaktissa lapsen kanssa. Kuitenkin synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana äiti saattaa olla taitava lukemaan vauvan viestejä herkistymisen vuoksi. Masentuneiden äitien lapset ovat myös usein turvallisesti kiintyneitä.
Masentuneiden vanhempien lapsilla on kuitenkin normaalia enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Pienet lapset oireilevat usein somaattisesti vanhemman masennusta. Lapsilla on huomattu uni- ja syömisongelmia. Masentuneet äidit yleensä imettävät lapsiaan lyhyemmän ajan.
Vanhemman masennus altistaa lasta jonkin verran sairastumaan masennukseen tai muuhun psyykkiseen sairauteen. Syyt ovat osittain perintötekijöissä ja osittain epävakaassa kasvuympäristössä. Riskiin vaikuttavat masentuneesta vanhemmasta ulkopuoliset suojaavat ja haavoittavat tekijät.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että vanhemman masennuksen lisäksi lapsen elämässä on useita muita tekijöitä, jotka vaikuttavat kehitykseen ja mielenterveyteen. Masennus itsessään ei ole suurin riski lapsen terveelle kehitykselle, mutta sen mukanaan tuomat vaikeudet kuiten alkoholiongelma, kaltoinkohtelu ja epävakaa elämäntyyli järkyttävät lapsen turvallisuutta.