Uhkatilanteiden hallinta psykiatrisella osastolla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Korpinen, Jenni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203083189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203083189
Tiivistelmä
Uhkatilanteita kokee työurallaan suurin osa hoitohenkilökunnasta. Etenkin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa väkivallan uhka on arkipäivää. Fyysistä väkivaltaa, häirintää tai jommankumman uhkaa oli kokenut työurallaan 88 % psykiatrisista hoitajista. Henkistä väkivaltaa puolestaan on kohdannut työurallaan 85 % psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista. Hoitajien lisäksi väkivalta voi kohdistua potilaaseen itseensä, muihin potilaisiin, näiden saattajiin tai vierailijoihin tai ympäröiviin rakenteisiin ja esineisiin.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia uhkatilanteita psykiatrisilla osastoilla ilmenee, kuinka niitä pyritään ennaltaehkäisemään ja millaisia seurauksia niillä toteutuessaan on. Tavoitteena puolestaan oli lisätä tietoisuutta psykiatriselle osastolle tyypillisistä riskeistä ja toimenpiteistä, joilla niitä voidaan välttää sekä motivoida hoitajia ja psykiatrisesta osastotyöstä kiinnostuneita opiskelijoita huomioimaan turvallisuusnäkökohtia työskentelyssään.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston analyysitapana oli laadullinen sisällönanalyysi ja aineisto analysoitiin induktiivisesti.
Tulokset osoittavat, että fyysinen väkivalta käsitti useita eri väkivallan laatuja. Henkinen väkivalta oli useimmiten uhkailua tai haukkumista. Väkivallan tekijänä oli useimmiten potilas. Ennaltaehkäisyssä tärkeässä asemassa oli potilaan ja hoitajan välinen suhde ja potilaiden voinnin tarkkailu. Myös rakenteellisilla tekijöillä oli merkitystä. Fyysisten vammojen lisäksi hoitajat kokivat psyykkistä haittaa väkivallan kohtaamisesta. Tilanteiden jälkipuintia ja kollegoiden tukea pidettiin tärkeinä asioina konfliktitilannetta käsitellessä.
Jatkotutkimusaiheena on selvittää kuinka työnjohto ja organisaatio voisivat tukea väkivaltaa kohdannutta paremmin ja kuinka suuri olisi paremman jälkihoidon merkitys työhyvinvoinnille.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia uhkatilanteita psykiatrisilla osastoilla ilmenee, kuinka niitä pyritään ennaltaehkäisemään ja millaisia seurauksia niillä toteutuessaan on. Tavoitteena puolestaan oli lisätä tietoisuutta psykiatriselle osastolle tyypillisistä riskeistä ja toimenpiteistä, joilla niitä voidaan välttää sekä motivoida hoitajia ja psykiatrisesta osastotyöstä kiinnostuneita opiskelijoita huomioimaan turvallisuusnäkökohtia työskentelyssään.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston analyysitapana oli laadullinen sisällönanalyysi ja aineisto analysoitiin induktiivisesti.
Tulokset osoittavat, että fyysinen väkivalta käsitti useita eri väkivallan laatuja. Henkinen väkivalta oli useimmiten uhkailua tai haukkumista. Väkivallan tekijänä oli useimmiten potilas. Ennaltaehkäisyssä tärkeässä asemassa oli potilaan ja hoitajan välinen suhde ja potilaiden voinnin tarkkailu. Myös rakenteellisilla tekijöillä oli merkitystä. Fyysisten vammojen lisäksi hoitajat kokivat psyykkistä haittaa väkivallan kohtaamisesta. Tilanteiden jälkipuintia ja kollegoiden tukea pidettiin tärkeinä asioina konfliktitilannetta käsitellessä.
Jatkotutkimusaiheena on selvittää kuinka työnjohto ja organisaatio voisivat tukea väkivaltaa kohdannutta paremmin ja kuinka suuri olisi paremman jälkihoidon merkitys työhyvinvoinnille.