Hemodialyysipotilaan arki ja hoitoon sitoutuminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hemodialyysihoidossa käyvien aikuisten potilaiden näkökulmasta hoitoon itoutuneisuutta, arjen toiminta-kykyä sekä hoidon ja vajaatoiminnan vaikutuksia potilaiden lääkehoitoon ja ravitsemukseen. Opinnäytetyö koostuu teoria- ja tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään munuaisten toimintaa, vajaatoimintaa ja hoitomuotoja, munuaispotilaiden hoitoon sitoutumista, ravitsemusta, lääkehoitoa, liikuntaa sekä toimintakykyä.

Tutkimusosuuden aineisto on kerätty kyselytutkimuksella jossa on strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohderyhmänä on ollut Etelä-Karjalan keskussairaalan dialyysi- ja munuaispoliklinikalla hemodialyysihoidoissa käyvät täysi-ikäiset potilaat. Hemodialyysihoidoissa on tutkimuksen aikana käynyt 41 potilasta, joista 21 vastasi kyselyyn. Strukturoidut kysymykset on analysoitu SPSS-ohjelmalla (Statistical Package for the Social Sciences) ja avoimet kysymykset on listattu teemoittain kysymysten mukaan.

Tutkimuskyselyn tulosten mukaan dialyysihoidoissa käyntiä pidetään sitovana. Lääkehoidon hallinta koetaan helpoksi, vaikka munuaisten vajaatoiminnan myötä vastaajien lääkkeitä oli lisätty, lääkeannoksia pienennetty ja joitakin lääkeaineita kielletty. Ruokavalioon on tullut muutoksia lähes kaikilla. Eniten rajoituksia on suolan, nesteen, fosforin, rasvojen ja kaliumin määrässä. Lisäyksiä on tehty proteiinin, kaliumin ja hiilihydraattien määrään. Rajoitusten ja/tai lisäysten tarkkailu ei ole ollut helppoa 11 vastaajan mielestä. Ohjausta ravitsemukseen liittyvissä asioissa on saatu eniten ravitsemusterapeutilta, hoitajilta sekä lääkäreiltä. Vastaajista 14 on kokenut ohjauksen riittäväksi. Vain yksi vastaaja olisi kaivannut lisää ohjausta. Suuri osa vastaajista kokee toimintakykynsä, terveydentilansa, arjessa jaksamisen, arjessa pärjäämisen ja liikkumisen kohtalaiseksi. Erittäin hyväksi terveydentilan ja arjessa pärjäämisen arvioi yksi ja liikkumisen kaksi. Kohdat hyvä ja huono saivat vastauksia lähestulkoon saman verran. Yksi vastaaja on arvioinut liikkumisen erittäin huonoksi. Vastaajista viisi on matkustellut kotimaassa ja kolme sekä kotimaassa että ulkomailla dialyysihoitojen aikana.

Jatkotutkimusaiheeksi muodostui samanlaisen kyselyn teko konservatiivista tai peritoenaalidialyysihoitoa saaville potilaille. Ravitsemus- ja lääkehoitoon liittyvissä asioissa oli paljon epätietoisuutta. Jatkotutkimusaiheeksi tuli myös jonkinlaisen ohjaustilanteen muistilistan teko, sillä erilaisia aiheeseen liittyviä oppaita on jo potilaiden saatavilla.

The main goal of this thesis was to find out how hemodialysis patients feel about commitment to treatment and every day functioning. Another goal was to find out how insufficiency of kidneys and dialysis affect nutrition and treatment with medicines.

The thesis consists of theory and research parts. Commitment to treatment, nourishment, medical treatment, exercise, renal function and dysfunction, and ways to treat renal dysfunction are handled in the theory part. The target group of this research was adult patients who needed hemodialysis treatment.

The survey was carried out in Dialysis and Kidney Outpatient Clinic of South Karelia Central Hospital in the summer of 2012. There were 41 patients in the target group and 21 answered the survey.

Results revealed that getting hemodialysis treatment was considered to be binding or very binding. Many patients had had changes in their medical treatment but still found medical treatment to be manageable. Almost every one (20) had restrictions and/or add-ons in their diet. Most restricted nutrients were salt, fluids and phosphors. Protein, potassium, and carbohydrates were the nutrition added to diets. Eleven out of 21 considered observation of diet to be difficult.

Dieticians, doctors and nurses gave guidance about nutrition. Fourteen out of 21 thought that they had had enough guidance and only one would have wanted more. Every day functioning and coping, state of health and exercise were considered average by most of the patients. One out of 21 considered state of health very good. Five out of 21 had travelled in their homeland and three out of 21 had also travelled abroad while having dialysis treatments.

Continued study might be done using the same kind of survey for kidney patients experiencing more conservative treatment or peritoneal dialysis.