ULKOMAALAISESTA KAINUULAISEKSI : - Kotouttamistoimenpiteitä kainuulaisten työvoimatoimistojen näkökulmasta

Abstract

Kainuuseen tulee maahanmuuttajia aviopuolisoina, pakolaisina, turvapaikanhakijoina ja paluumuuttajina. Maahanmuut-tajien osuus Kainuun väestöstä on keskimäärin yksi prosentti. Maahanmuuttajien kotouttamislaki tuli voimaan 1.5.1999. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä tehtäviä Kainuussa työvoimatoimistojen näkökulmasta. Lisäksi vertailtiin kotouttamistoimiin liittyviä, eri kuntien työvoimatoimistoissa olevia resursseja sekä viranomaisyhteistyötä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teema-alueet jaettiin kuuteen teema-alueeseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa työvoimaneuvojaa, jotka palvelevat eri kuntien maahanmuuttaja-asiakkaita. Saatu aineisto luokiteltiin teema-alueiden mukaan, jonka jälkeen aineistosta poistettiin tutkimuksen kannalta tarpeeton tieto. Analysointi suoritettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmällä teoriataustaan nojaten. Viranomaisten järjestämillä kotouttamistoimilla ja viranomaistyöllä on maahanmuuttajien kotoutumiselle suuri merkitys. Työvoimatoimistojen järjestämissä maahanmuuttajakoulutuksissa kotoutuja-asiakkaat saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä suomen kielen opetusta. Kielen oppimisen myötä maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada sosiaalisia kontakteja valtaväestöön, hakeutua työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, ammatillisiin koulutuksiin sekä aikanaan löytää myös oman paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta eli kotoutua. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin hyvään vastaavuuteen tulosten ja todellisuuden suhteen. Haastattelujen avulla tavoitettiin hyvin tutkittavien asioiden eri vivahteet. Tutkimusprosessin luotettavuutta tarkastellaan tarkemmin tutkimuksen arvioinnin yhteydessä.

Immigrants come to Kainuu through marriage, as refugees, as asylum seekers or as immigrants who return to their country of origin. On the average, immigrants account for one percent of the total population of Kainuu. The integration law was enacted on May 1, 1999. The target of this thesis was to study the functions connected with integration work from the viewpoint of the unemployment offices in Kainuu. In addition, a comparison was made between the resources available to integration activities at the employment offices in different municipalities and cooperation between the public authorities. The research was conducted by using a theme interview technique. The themes were divided into six areas. Eight officials serving immigrants in different employment offices were interviewed. The material collected was classified according to the theme areas after which irrelevant information was removed. The material was analysed using a data analysis method and then compared to the background theory. The measures offered by the employment offices to aid immigrants in integrating into their new environment and cooperation between the public authorities are of great importance. During integration training for immigrants arranged by the local employment offices immigrants acquire knowledge of the Finnish society and receive instruction in the Finnish language. Along with learning the language the immigrants will have an opportunity to get into social contacts with the main population, to seek activities assisting them in integrating into working life, to participate in vocational education and in time also to find their own place in the Finnish society, in other words to integrate. The purpose of this thesis was to establish a good correspondence between the results and reality.