OSAKEYHTIÖN PÄÄOMARAKENNE JA VAROJEN JAKO
Salo, Kirsi (2008)
Salo, Kirsi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002041905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002041905
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää millainen on osakeyhtiön pääomarakenne, miten sidottu ja vapaa oma pääoma
eroavat toisistaan sekä millä tavalla osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja osakkeenomistajille. Työn teoriaosuuden
muodostaa osakeyhtiön keskeiset periaatteet sekä selvitys siitä, miten osakeyhtiö perustetaan ja miten sitä hallinnoidaan.
Lähteenä työssä on käytetty oikeuskirjallisuutta, yhtiölainsäädäntöä, verolainsäädäntöä ja hallituksen esitöitä.
Osakeyhtiön pääoma rakentuu omasta ja vieraasta pääomasta. Oma pääoma jaetaan sidottuun ja vapaaseen
omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa on osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto
sekä vanhan lain mukaiset vara- ja ylikurssirahastot. Tämä työ käsittelee sidotun oman
pääoman osalta tarkemmin osakepääomaa. Se on sidotun oman pääoman tärkein erä. Vapaaseen omaan pääomaan
kuuluu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, muut mahdolliset rahastot ja tilikauden sekä edellisten
tilikausien voitto tai tappio. Tarkemmin tässä työssä käsitellään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Se on
vapaan oman pääoman tärkein erä. Lisäksi käydään läpi pääomalainan merkitystä osakeyhtiölle eri tilanteissa.
Osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Varoja voidaan jakaa lailliseti osakeyhtiölain
mukaan neljällä eri tavalla: osinkona, lunastamalla tai hankkimalla omia osakkeita, osakepääomaa alentamalla
tai jakamalla varoja purkautumisen yhteydessä. Edellä mainituista kolme ensimmäistä on otettu tässä työssä
lähempään tarkasteluun. Osingon jakaminen on ehdottomasti eniten käytetty varojenjakomuoto. Uusi osakeyhtiölaki
mahdollistaa myös pääoman palautuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkeenomistajille.
Tulevaisuudessa tämäkin tapa voi nousta suosituksi jakotavaksi.
Velkojainsuojamenettelyn säännöksillä pyritään suojaamaan erityisesti velkojia. Menettelyssä velkojille annetaan
oikeus vastustaa osakeyhtiön suunnittelemaa menettelyä. Velkojainsuojamenettelyä on noudatettava aina kun
velkojien asema uhkaa heikentyä, esimerkiksi yhtiön alentaessa osakepääomaa.
Verotusta on käsitelty tässä työssä lähinnä osingon verotuksen kohdalla osakkeenomistajan näkökulmasta.
eroavat toisistaan sekä millä tavalla osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja osakkeenomistajille. Työn teoriaosuuden
muodostaa osakeyhtiön keskeiset periaatteet sekä selvitys siitä, miten osakeyhtiö perustetaan ja miten sitä hallinnoidaan.
Lähteenä työssä on käytetty oikeuskirjallisuutta, yhtiölainsäädäntöä, verolainsäädäntöä ja hallituksen esitöitä.
Osakeyhtiön pääoma rakentuu omasta ja vieraasta pääomasta. Oma pääoma jaetaan sidottuun ja vapaaseen
omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa on osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto
sekä vanhan lain mukaiset vara- ja ylikurssirahastot. Tämä työ käsittelee sidotun oman
pääoman osalta tarkemmin osakepääomaa. Se on sidotun oman pääoman tärkein erä. Vapaaseen omaan pääomaan
kuuluu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, muut mahdolliset rahastot ja tilikauden sekä edellisten
tilikausien voitto tai tappio. Tarkemmin tässä työssä käsitellään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Se on
vapaan oman pääoman tärkein erä. Lisäksi käydään läpi pääomalainan merkitystä osakeyhtiölle eri tilanteissa.
Osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Varoja voidaan jakaa lailliseti osakeyhtiölain
mukaan neljällä eri tavalla: osinkona, lunastamalla tai hankkimalla omia osakkeita, osakepääomaa alentamalla
tai jakamalla varoja purkautumisen yhteydessä. Edellä mainituista kolme ensimmäistä on otettu tässä työssä
lähempään tarkasteluun. Osingon jakaminen on ehdottomasti eniten käytetty varojenjakomuoto. Uusi osakeyhtiölaki
mahdollistaa myös pääoman palautuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkeenomistajille.
Tulevaisuudessa tämäkin tapa voi nousta suosituksi jakotavaksi.
Velkojainsuojamenettelyn säännöksillä pyritään suojaamaan erityisesti velkojia. Menettelyssä velkojille annetaan
oikeus vastustaa osakeyhtiön suunnittelemaa menettelyä. Velkojainsuojamenettelyä on noudatettava aina kun
velkojien asema uhkaa heikentyä, esimerkiksi yhtiön alentaessa osakepääomaa.
Verotusta on käsitelty tässä työssä lähinnä osingon verotuksen kohdalla osakkeenomistajan näkökulmasta.