Työharjoittelijan perehdyttäminen mikroyrityksessä : case: Konttorikoneliike Sarin-Väisänen Oy
Hemmilä, Eeva-Riitta (2014)
Hemmilä, Eeva-Riitta
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275021
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen mikroyritys on työharjoitteluympäristönä ja millainen työharjoittelijan perehdytys on mikroyrityksessä. Työssä keskityttiin ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvään työharjoittelujaksoon. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Lahdessa toimiva mikroyritys Konttorikoneliike Sarin-Väisänen Oy, jossa työharjoittelunsa suorittaa vuosittain jopa kolme ammattikorkeakouluopiskelijaa.
Opinnäytetyön teoriaosuus on kaksiosainen. Ensimmäinen teorialuku käsittelee mikroyrittäjyyttä sekä sitä, millainen mikroyritys on työharjoitteluympäristönä. Osuudessa esitellään myös ammattikorkeakoulututkinnon työharjoittelu ja mikroyrittäjyyden erityispiirteet. Toisessa teorialuvussa kerrotaan, miten työharjoittelussa oleva ammattikorkeakouluopiskelija perehdytetään mikroyrityksessä. Osiossa keskitytään erityisesti perehdyttämisen merkitykseen, sisältöön, menetelmiin, rooleihin ja eri vaiheisiin sekä perehdyttämisen suunnittelemiseen.
Opinnäytetyön empiirisessä osiossa käsitellään toimeksiantajayrityksen työharjoittelijoiden kokemuksia perehdytyksestään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimukseen haastateltiin helmikuussa 2014 kolmea toimeksiantoyrityksessä työharjoittelijana toiminutta henkilöä. Osallistuva havainnointi toteutettiin tutkijan ollessa toimeksiantajayrityksessä työharjoittelussa loppuvuonna 2012.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että mikroyritys koetaan hyväksi työharjoittelupaikaksi työtehtävien monipuolisuuden ja sen ansiosta, että työharjoittelijan on mahdollista saada paljon vastuuta. Työtehtävien haasteellisuus ja monipuolisuus riippuvat kuitenkin harjoittelijasta itsestään: hänen kyvystään kantaa vastuuta, oma-aloitteisuudestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Perehdyttämisen haaste on arjen vaihtelevuus, jonka seurauksena perehdyttämisen tasalaatuisuus kärsii. Lisäksi monipuolisten työtehtävien seurauksena opittavan tiedon määrä on suuri, jolloin perehdyttäminen on entistäkin tärkeämpää.
Opinnäytetyön teoriaosuus on kaksiosainen. Ensimmäinen teorialuku käsittelee mikroyrittäjyyttä sekä sitä, millainen mikroyritys on työharjoitteluympäristönä. Osuudessa esitellään myös ammattikorkeakoulututkinnon työharjoittelu ja mikroyrittäjyyden erityispiirteet. Toisessa teorialuvussa kerrotaan, miten työharjoittelussa oleva ammattikorkeakouluopiskelija perehdytetään mikroyrityksessä. Osiossa keskitytään erityisesti perehdyttämisen merkitykseen, sisältöön, menetelmiin, rooleihin ja eri vaiheisiin sekä perehdyttämisen suunnittelemiseen.
Opinnäytetyön empiirisessä osiossa käsitellään toimeksiantajayrityksen työharjoittelijoiden kokemuksia perehdytyksestään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimukseen haastateltiin helmikuussa 2014 kolmea toimeksiantoyrityksessä työharjoittelijana toiminutta henkilöä. Osallistuva havainnointi toteutettiin tutkijan ollessa toimeksiantajayrityksessä työharjoittelussa loppuvuonna 2012.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että mikroyritys koetaan hyväksi työharjoittelupaikaksi työtehtävien monipuolisuuden ja sen ansiosta, että työharjoittelijan on mahdollista saada paljon vastuuta. Työtehtävien haasteellisuus ja monipuolisuus riippuvat kuitenkin harjoittelijasta itsestään: hänen kyvystään kantaa vastuuta, oma-aloitteisuudestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Perehdyttämisen haaste on arjen vaihtelevuus, jonka seurauksena perehdyttämisen tasalaatuisuus kärsii. Lisäksi monipuolisten työtehtävien seurauksena opittavan tiedon määrä on suuri, jolloin perehdyttäminen on entistäkin tärkeämpää.