Vanhusten palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n hoitohenkilökunnan fyysinen kunto ja fyysisen kunnon yhteys terveydellisiin muuttujiin
Kujala, Tiina; Hovi, Kati (2014)
Kujala, Tiina
Hovi, Kati
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066036
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia vanhustenpalvelutaloyhdistyksen hoitohenkilökunnan
fyysistä kuntoa ja tutkia eri terveydellisien muuttujien korrelaatioita fyysisen kunnon
mittareihin. Toimeksianto kuntotestauksiin tuli Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE
ry:ltä osana Siirtoergonomia hoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien
vähentämisessä ja työolojen parantamisessa Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE
ry:ssä -projektia.
Mittausmenetelminä käytettiin epäsuoraa submaksimaalista polkupyöräergometritestiä,
puristusvoimamittausta, selän staattista pitoa, vatsalihasten toistotestiä, sekä strukturoituja
lomakkeita, sekä painoindeksiä. Kuntotesteihin osallistui 67 henkilöä. Opinnäytetyö
oli kvantitatiivinen tutkimus ja tulokset analysoitiin käyttämällä viitearvoja,
koko ryhmänä tarkastellen, sekä ikäryhmittäin. Korrelaatioiden tutkimisessa käytettiin
SPSS-ohjelmaa.
Testitulosten jaettiin 5 eri ikävakioituun kuntoluokkaan, joista 1 oli heikoin ja 5 oli
korkein. Yleisesti kaikkien testien keskiarvo koko ryhmässä oli 3,13. Ikäryhmittäin
tarkasteltuna nuorin ikäluokka (alle 30-vuotiaat) sai heikoimman tuloksen kaikissa
testeissä, selän staattista pitoa lukuun ottamatta. Kaikista ikäryhmistä parhaat tulokset
sai vanhin ikäluokka, johon kuului yli 49-vuotiaat. Liikunnan määrä viikossa korreloi
oman kuntoarvion, vatsalihastestin, BMI:n, yleisen kuntoluokan ja selän staattisen pidon
välillä. Oswestry indeksi oli keskimäärällisesti tarkasteltuna pieni, mutta korreloi
siitä huolimatta yleisen kuntoluokan ja puristusvoiman kanssa melkein merkitsevästi.
BMI:n korrelaatiot olivat erittäin merkitsevät kaikkien kuntotestituloksien kanssa, eli
mitä suurempi BMI oli, sen huonompia olivat kuntotestitulokset. Tupakointi ei korreloinut
mihinkään testituloksiin, mutta kuitenkin tupakoitsijoiden testitulokset olivat
heikompia kuin tupakoimattomilla, lukuun ottamatta selän staattista pitoa.
fyysistä kuntoa ja tutkia eri terveydellisien muuttujien korrelaatioita fyysisen kunnon
mittareihin. Toimeksianto kuntotestauksiin tuli Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE
ry:ltä osana Siirtoergonomia hoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien
vähentämisessä ja työolojen parantamisessa Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE
ry:ssä -projektia.
Mittausmenetelminä käytettiin epäsuoraa submaksimaalista polkupyöräergometritestiä,
puristusvoimamittausta, selän staattista pitoa, vatsalihasten toistotestiä, sekä strukturoituja
lomakkeita, sekä painoindeksiä. Kuntotesteihin osallistui 67 henkilöä. Opinnäytetyö
oli kvantitatiivinen tutkimus ja tulokset analysoitiin käyttämällä viitearvoja,
koko ryhmänä tarkastellen, sekä ikäryhmittäin. Korrelaatioiden tutkimisessa käytettiin
SPSS-ohjelmaa.
Testitulosten jaettiin 5 eri ikävakioituun kuntoluokkaan, joista 1 oli heikoin ja 5 oli
korkein. Yleisesti kaikkien testien keskiarvo koko ryhmässä oli 3,13. Ikäryhmittäin
tarkasteltuna nuorin ikäluokka (alle 30-vuotiaat) sai heikoimman tuloksen kaikissa
testeissä, selän staattista pitoa lukuun ottamatta. Kaikista ikäryhmistä parhaat tulokset
sai vanhin ikäluokka, johon kuului yli 49-vuotiaat. Liikunnan määrä viikossa korreloi
oman kuntoarvion, vatsalihastestin, BMI:n, yleisen kuntoluokan ja selän staattisen pidon
välillä. Oswestry indeksi oli keskimäärällisesti tarkasteltuna pieni, mutta korreloi
siitä huolimatta yleisen kuntoluokan ja puristusvoiman kanssa melkein merkitsevästi.
BMI:n korrelaatiot olivat erittäin merkitsevät kaikkien kuntotestituloksien kanssa, eli
mitä suurempi BMI oli, sen huonompia olivat kuntotestitulokset. Tupakointi ei korreloinut
mihinkään testituloksiin, mutta kuitenkin tupakoitsijoiden testitulokset olivat
heikompia kuin tupakoimattomilla, lukuun ottamatta selän staattista pitoa.