Vanhusten palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n hoitohenkilökunnan fyysinen kunto ja fyysisen kunnon yhteys terveydellisiin muuttujiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia vanhustenpalvelutaloyhdistyksen hoitohenkilökunnan fyysistä kuntoa ja tutkia eri terveydellisien muuttujien korrelaatioita fyysisen kunnon mittareihin. Toimeksianto kuntotestauksiin tuli Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:ltä osana Siirtoergonomia hoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämisessä ja työolojen parantamisessa Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:ssä -projektia. Mittausmenetelminä käytettiin epäsuoraa submaksimaalista polkupyöräergometritestiä, puristusvoimamittausta, selän staattista pitoa, vatsalihasten toistotestiä, sekä strukturoituja lomakkeita, sekä painoindeksiä. Kuntotesteihin osallistui 67 henkilöä. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus ja tulokset analysoitiin käyttämällä viitearvoja, koko ryhmänä tarkastellen, sekä ikäryhmittäin. Korrelaatioiden tutkimisessa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Testitulosten jaettiin 5 eri ikävakioituun kuntoluokkaan, joista 1 oli heikoin ja 5 oli korkein. Yleisesti kaikkien testien keskiarvo koko ryhmässä oli 3,13. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorin ikäluokka (alle 30-vuotiaat) sai heikoimman tuloksen kaikissa testeissä, selän staattista pitoa lukuun ottamatta. Kaikista ikäryhmistä parhaat tulokset sai vanhin ikäluokka, johon kuului yli 49-vuotiaat. Liikunnan määrä viikossa korreloi oman kuntoarvion, vatsalihastestin, BMI:n, yleisen kuntoluokan ja selän staattisen pidon välillä. Oswestry indeksi oli keskimäärällisesti tarkasteltuna pieni, mutta korreloi siitä huolimatta yleisen kuntoluokan ja puristusvoiman kanssa melkein merkitsevästi. BMI:n korrelaatiot olivat erittäin merkitsevät kaikkien kuntotestituloksien kanssa, eli mitä suurempi BMI oli, sen huonompia olivat kuntotestitulokset. Tupakointi ei korreloinut mihinkään testituloksiin, mutta kuitenkin tupakoitsijoiden testitulokset olivat heikompia kuin tupakoimattomilla, lukuun ottamatta selän staattista pitoa.

The purpose of this study was to evaluate the physical fitness of the medical staff in senior citizens' service home and to examine the correlations between various health parameters and physical fitness indicators. The study was commissioned by KOSKENRINNE association, as a part of a project called “Reducing musculoskeletal disorders and improving working conditions and ergonomics in KOSKENRINNE association workers.” The measurements used in this study, were an indirect submaximal cycle ergometer test, measurement of grip strength, isometric back extension endurance test, adominal muscle test, as well as structured forms and BMI. This study was a quantitative study, and the results were examined using the reference values for the entire group and specifically by age. The SPSS program was used to examine the correlations. The test scoring means were divided into 5 different fitness classes, where class 1 was the weakest and class 5 was the highest. In general, the physical fitness tests mean was 3.13. When age groups were viewed separately, the youngest group (under 30 years) had the lowest results in all tests, with the exception of isometric back extension endurance test. This means their condition was the weakest of all age groups. The age group, which included over 49 years, had the best means overall. Fitness tests included 67 people. The persons own fitness assessment correlated with their physical activity per week, abdominal muscle test, BMI, general fitness reference values and, isometric back extension endurance test. Oswestry index scoring was on average small, but nevertheless it had an almost significant correlation value with general condition and the grip strength test. BMI had highly significant correlations between all of the physical fitness tests, in other words, high BMI values predicted lower test results. Smoking did not correlate significantly with any of the test results, however the smokers reference values were weaker than non-smokers.