TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

Abstract

Suomen Migreeniyhdistyksen tilaaman opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työyhteisön suhtautumista migreenikkoon migreenikon näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten työyhteisö suhtautui migreeniä sairastavaan, millaisia asenteita työyhteisöissä oli ja miten migreenikko itse ne koki. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenille maaliskuussa 2014. Kysely lähetettiin sähköpostitse ja se laitettiin myös linkkinä toimeksiantajan internet- ja Facebook-sivuille viikoksi. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, koska myös avoimien kysymysten vastaukset tulkittiin pääasiassa prosentuaalisesti. Kyselyn lopulliseksi otannaksi muodostui 158 vastausta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni se, että työyhteisöissä suurin osa ymmärtää migreeniä tai sitten sitä pidetään sairautena siinä missä muutkin. Lähiesimiesten ja työkavereiden suhtautuminen migreeniin migreenikon mielestä oli pääosin myönteistä kummankin osapuolen suunnalta. Vielä löytyy kuitenkin työyhteisöjä, joissa migreenistä ei tiedetä mitään ja siksi sitä saatetaan vähätellä ja migreeniä voidaan pitää tekosyynä poissaoloon. Suurimpia migreeniä aiheuttavia tekijöitä työyhteisöissä olivat stressi, kirkkaat valot, voimakkaat hajut ja huono sisäilma. Näihin migreenikot toivoivatkin eniten parannuksia työyhteisössä. Tutkimuksen luotettavuutta pyrittiin varmentamaan poistamalla kaikki puutteelliset vastaukset ja hakemalla vastauksia kysyttyihin kysymyksiin tutkimusongelmien pohjalta. Tutkimuksen tulokset sivuavat myös jo aiempaa tietoa migreenistä, joka lisää tutkimuksen luotettavuutta entisestään. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että migreeniä ymmärretään paremmin aiempaan verrattuna. Edelleen on kuitenkin tarpeen saada työyhteisöihin lisää tietoa migreenistä sairautena, sillä epäilijöitä löytyy työyhteisöistä vieläkin. Tutkimuksen tuloksista voidaan myös päätellä, että työympäristöllä on suuri vaikutus migreeniin ja tähän työyhteisöjen olisi järkevää kiinnittää enemmän huomiota, sillä migreeniä sairastavia on niin paljon jo pelkästään Suomessa.

This study was commissioned by the Finnish Migraine Society, and the purpose was to study from the sufferer’s point of view how a work community relates to someone who suffers from migraine. The purpose was also to find out what kind of attitudes there were towards migraine and how people with migraine experience it. This research was carried out as a questionnaire study to members of Finnish Migraine Society in March 2014. The inquiry was sent to members by e-mail, but it was also possible to answer to the inquiry in Facebook and Finnish Migraine Society’s internet pages. This inquiry was quantitative, because also the open questions were interpreted mainly with quantitatively. The inquiry was open only one week and the final sample was 158 answers. The results of the inquiry show that most people in work communities understand migraine and consider disease as any other. Those who suffer from migraine find that supervisors or colleagues relate quite positively to migraine. However, there are still work communities were people do not know about migraine and therefore may understate migraine and thusconsider it an excuse to be away from work. The major factors that cause migraine in work community are stress, bright lights, strong smells and poor indoor air quality. The above-mentioned factors were areas where people with migraine want improvements. To increase reliability, all unreliable answers were removed. Also, results of this study are in line with those from similar earlier research. It can be inferred from the results that migraine is better understood than before, but still work communities must have more information about migraine because there are still people who doubt it. Also, it can be inferred that the working environment remarkably influences migraine and people in work communities should pay more attention to it, because there are so many who suffer from migraine only in Finland.