Yleisimpien neuropsykiatristen häiriöiden oireiden tunnistaminen terveydenhoitajan vastaanotolla kouluterveydenhuollossa
Luokkala, Julia (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183743
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, miten terveydenhoitaja voi tunnistaa neuropsykiatrisesti oireilevan peruskouluikäisen lapsen vastaanotollaan kouluterveydenhuollossa. Tavoite oli tuottaa tietoa neuropsykiatristen oireiden tunnistamisesta terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille. Tutkimuskysymykseksi muodostui, miten terveydenhoitaja voi tunnistaa yleisimpien neuropsykiatristen häiriöiden oireet peruskouluikäisellä lapsella kouluterveydenhuollossa.
Teoreettinen viitekehys muodostui neuropsykiatrisista häiriöistä, terveydenhoitotyöstä ja kouluterveydenhuollosta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoa kerättiin luotettavista lähteistä elektronisista tietokannoista eri sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Tulokset lopulta analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin tulosten saamiseksi. Tulokset jäsentyivät viiden otsikon alle: neuropsykiatristen häiriöiden oirehdinta, kouluterveydenhoitajan työkalut, oppilaan toiminta, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö perheen kanssa sekä lisäkoulutus. Neuropsykiatrisesti oireilevista oppilaista useimmiten huomattiin ne äänekkäimmät, jolloin hiljaisimmat oireilijat jäivät varjoon. Myös sukupuolierot korostuivat tarkastellessa oirekuvaa. Mm. tästä johtuen erityisesti koulun sisäisen sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä korostettiin havainnoidessa oppilaan oireita. Myös mahdollisuus ammattilaisten lisäkoulutuksiin nähtiin yhtenä ammatillista itsevarmuutta lisäävänä tekijänä. Sen sijaan vahvistavana tekijänä nähtiin oppilaiden oma-aloitteisuus kouluterveydenhoitajan vastaanotolle hakeutumisessa.
Teoreettinen viitekehys muodostui neuropsykiatrisista häiriöistä, terveydenhoitotyöstä ja kouluterveydenhuollosta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoa kerättiin luotettavista lähteistä elektronisista tietokannoista eri sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Tulokset lopulta analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin tulosten saamiseksi. Tulokset jäsentyivät viiden otsikon alle: neuropsykiatristen häiriöiden oirehdinta, kouluterveydenhoitajan työkalut, oppilaan toiminta, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö perheen kanssa sekä lisäkoulutus. Neuropsykiatrisesti oireilevista oppilaista useimmiten huomattiin ne äänekkäimmät, jolloin hiljaisimmat oireilijat jäivät varjoon. Myös sukupuolierot korostuivat tarkastellessa oirekuvaa. Mm. tästä johtuen erityisesti koulun sisäisen sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä korostettiin havainnoidessa oppilaan oireita. Myös mahdollisuus ammattilaisten lisäkoulutuksiin nähtiin yhtenä ammatillista itsevarmuutta lisäävänä tekijänä. Sen sijaan vahvistavana tekijänä nähtiin oppilaiden oma-aloitteisuus kouluterveydenhoitajan vastaanotolle hakeutumisessa.