Lannasta lämpöä? : hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuuksia kiertotalouden keinoin: lanta raaka-aineena energiantuotannossa tai lämpövoiteessa.
Sjöblom, Kaisa (2022)
Sjöblom, Kaisa
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203213769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203213769
Tiivistelmä
Kestävää kehitystä ja siihen liittyviä tekijöitä on tärkeä edistää, jotta tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus normaaliin elämään maapallolla. Kiertotalous on yksi tärkeimpiä kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Yksi kiertotalouden uusimmista käsitteistä on upcycling. Upcyclingissa tarkoituksena on lisätä vanhan materiaalin arvoa sijoittamalla se uuteen ympäristöön, ja edottamalla täysin uusia tapoja Tässä kehittämistyössäni tutkin hevosenlannan, ja erityisesti sen sisältämän karyofylleenin mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Laurea-ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Lapinjärven kunnan Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hanke. Kehittämistyön lähtökohtana on kahden eri tapauksen yhdessä muodostama tutkimuskohde. Ensimmäinen tapaus on Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeesta esiin noussut tarve löytää uudenlaisia ratkaisuja hevosenlannan hävittämiselle. Toinen lähtökohta pohjautuu joulukuussa 2020 Helsingin Sanomissa olleeseen uutiseen, jossa käsiteltiin tutkimusta oudosti käyttäytyvistä pandakarhuista. Pandat kieriskelivät usein hevosenlannassa. Tämän erikoisen käytöksen syynä on lannan sisältämä karyofylleeni, joka tutkimuksen mukaan salpaa kylmäreseptoreja pandojen ihossa. Tästä heräsi kysymys siitä, voisiko karyofylleeniä jotenkin hyödyntää esimerkiksi lämpövoiteen valmistuksessa. Hevosenlannan hävittämisen ongelma ja karyofylleenin ominaisuudet muodostavat työni lähtökohdaksi ajatuksen siitä, että hevosenlannan sisältämän karyofylleenin eristäminen ja hyötykäyttö voisi olla yksi tapa, jolla lanta saataisiin muutettua ongelmasta resurssiksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuuksia, ja kartoittaa sekä kehittää ratkaisuja talliyrittäjien ongelmaan lannan hävittämiseksi. Tarkoituksena on löytää lannasta mahdollisesti resursseja sen sijaan, että se olisi vain ongelma ja hankalasti sijoitettava jätemateriaali. Opinnäytetyön tavoitteena on esittää yhteenveto hevosenlannan nykyisin käytössä olevista hyötykäyttömahdollisuuksista, kartoittaa uusia mahdollisuuksia ja selvittää käyttömahdollisuuksia säätelevä lainsäädäntö.
Lähestymistapana tässä työssä on tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen yhdistelmä, jonka avulla etsitään ratkaisua työn tavoitteista esiin nouseviin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusmenetelminä käytetään käsitekarttaa, dokumenttianalyysiä ja sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoreettisessa tietoperustassa käsitellään kestävää kehitystä ja siihen liittyviä kiertotaloutta, upcyclingia, yhteiskuntavastuullista toimintaa, resurssiviisautta ja biotaloutta. Ne liittyvät olennaisina tekijöinä hevosenlannan erilaisiin hyötykäyttömahdollisuuksiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi käsitekartta hevosenlannan nykyistä hyötykäyttöä säätelevästä lainsäädännöstä. Tuloksissa esitetään myös karyofylleenin useita hyödyllisiä ominaisuuksia kosmeettisen valmisteen ja lämpövoiteen mahdollisena raaka-aineena. Lainsäädännön näkökulmasta karyofyleenia ei voi tällä hetkellä hyödyntää kosmetiikan valmistuksessa, mikäli se on lannasta peräisin. Lääkinnällisiä laitteita, lääkkeitä ja eläinlääkkeitä säätelevä lainsäädäntö mahdollistaa myös lannasta peräisin olevan raaka-aineen käyttämisen, eli lämpövoiteen raaka-aineena lannasta peräisin olevan karyofylleenin käyttö olisi mahdollista.
Asiasanat: hevosenlanta, karyofylleeni, kestävä kehitys, kiertotalous, upcycling
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Laurea-ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Lapinjärven kunnan Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hanke. Kehittämistyön lähtökohtana on kahden eri tapauksen yhdessä muodostama tutkimuskohde. Ensimmäinen tapaus on Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeesta esiin noussut tarve löytää uudenlaisia ratkaisuja hevosenlannan hävittämiselle. Toinen lähtökohta pohjautuu joulukuussa 2020 Helsingin Sanomissa olleeseen uutiseen, jossa käsiteltiin tutkimusta oudosti käyttäytyvistä pandakarhuista. Pandat kieriskelivät usein hevosenlannassa. Tämän erikoisen käytöksen syynä on lannan sisältämä karyofylleeni, joka tutkimuksen mukaan salpaa kylmäreseptoreja pandojen ihossa. Tästä heräsi kysymys siitä, voisiko karyofylleeniä jotenkin hyödyntää esimerkiksi lämpövoiteen valmistuksessa. Hevosenlannan hävittämisen ongelma ja karyofylleenin ominaisuudet muodostavat työni lähtökohdaksi ajatuksen siitä, että hevosenlannan sisältämän karyofylleenin eristäminen ja hyötykäyttö voisi olla yksi tapa, jolla lanta saataisiin muutettua ongelmasta resurssiksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuuksia, ja kartoittaa sekä kehittää ratkaisuja talliyrittäjien ongelmaan lannan hävittämiseksi. Tarkoituksena on löytää lannasta mahdollisesti resursseja sen sijaan, että se olisi vain ongelma ja hankalasti sijoitettava jätemateriaali. Opinnäytetyön tavoitteena on esittää yhteenveto hevosenlannan nykyisin käytössä olevista hyötykäyttömahdollisuuksista, kartoittaa uusia mahdollisuuksia ja selvittää käyttömahdollisuuksia säätelevä lainsäädäntö.
Lähestymistapana tässä työssä on tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen yhdistelmä, jonka avulla etsitään ratkaisua työn tavoitteista esiin nouseviin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusmenetelminä käytetään käsitekarttaa, dokumenttianalyysiä ja sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoreettisessa tietoperustassa käsitellään kestävää kehitystä ja siihen liittyviä kiertotaloutta, upcyclingia, yhteiskuntavastuullista toimintaa, resurssiviisautta ja biotaloutta. Ne liittyvät olennaisina tekijöinä hevosenlannan erilaisiin hyötykäyttömahdollisuuksiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi käsitekartta hevosenlannan nykyistä hyötykäyttöä säätelevästä lainsäädännöstä. Tuloksissa esitetään myös karyofylleenin useita hyödyllisiä ominaisuuksia kosmeettisen valmisteen ja lämpövoiteen mahdollisena raaka-aineena. Lainsäädännön näkökulmasta karyofyleenia ei voi tällä hetkellä hyödyntää kosmetiikan valmistuksessa, mikäli se on lannasta peräisin. Lääkinnällisiä laitteita, lääkkeitä ja eläinlääkkeitä säätelevä lainsäädäntö mahdollistaa myös lannasta peräisin olevan raaka-aineen käyttämisen, eli lämpövoiteen raaka-aineena lannasta peräisin olevan karyofylleenin käyttö olisi mahdollista.
Asiasanat: hevosenlanta, karyofylleeni, kestävä kehitys, kiertotalous, upcycling