Kehittämisideoita perehdyttämiseen: Case Espoon kaupunki
Herttuainen, Siru (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233913
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Espoon Kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun palveluneuvojien perehdytystä sekä esittää tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia perehdytykseen. Työssä tarkasteltiin perehdytyksen toimivuutta teorian sekä palveluneuvojien kokemusten kautta. Työssä keskityttiin siihen, miten perehdytyksessä on onnistuttu, mitä vahvuuksia ja heikkouksia perehdytyksessä on ja mitä kehittämisehdotuksia perehdytyksessä voitaisiin huomioida. Työ tehtiin sekä perehdyttäjän, että perehdytettävän näkökulmasta.
Teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytystä kirjallisuuden sekä internetlähteiden kautta. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä. Kysely tehtiin toimeksiantajan palveluksessa työskenteleville palveluneuvojille sekä perehdyttäjille. Kysely toteutettiin sähköpostin kautta lähetettävillä kyselylomakkeilla, joissa kysymykset oli suunniteltu etukäteen. Työntekijöille suunnatussa kyselyssä pyrittiin selvittämään perehdytyksen tavoitteita, toimivuutta sekä kehittämiskohteita. Perehdyttäjille suunnatussa kyselyssä pyrittiin selvittämään, miten perehdytyksessä on onnistuttu sekä sitä, miten perehdytystä voitaisiin kehittää.
Kyselyn perusteella selvisi useita kehitysehdotuksia toimeksiantajalle. Näihin lukeutuivat mm. ajankäyttö, perehdyttämissuunnitelman ja lomakkeen kehittäminen, tavoitteiden selkeytys sekä perehdytyksen seuranta. Lisäksi opinnäytetyössä ehdotetaan konkreettisia kehitysehdotuksia esimerkkien kautta. Kehitysehdotuksien avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus kehittää ja parantaa omaa perehdytystään.
Teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytystä kirjallisuuden sekä internetlähteiden kautta. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä. Kysely tehtiin toimeksiantajan palveluksessa työskenteleville palveluneuvojille sekä perehdyttäjille. Kysely toteutettiin sähköpostin kautta lähetettävillä kyselylomakkeilla, joissa kysymykset oli suunniteltu etukäteen. Työntekijöille suunnatussa kyselyssä pyrittiin selvittämään perehdytyksen tavoitteita, toimivuutta sekä kehittämiskohteita. Perehdyttäjille suunnatussa kyselyssä pyrittiin selvittämään, miten perehdytyksessä on onnistuttu sekä sitä, miten perehdytystä voitaisiin kehittää.
Kyselyn perusteella selvisi useita kehitysehdotuksia toimeksiantajalle. Näihin lukeutuivat mm. ajankäyttö, perehdyttämissuunnitelman ja lomakkeen kehittäminen, tavoitteiden selkeytys sekä perehdytyksen seuranta. Lisäksi opinnäytetyössä ehdotetaan konkreettisia kehitysehdotuksia esimerkkien kautta. Kehitysehdotuksien avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus kehittää ja parantaa omaa perehdytystään.