Ruokakasvatukseen ja ruokayhteistyöhön ohjaava toimintamalli keittiöhenkilökunnalle : case Compass Group Finland Oy.
Saarenpää, Anu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233911
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa Compass Group Finland Oy:n ruokapalveluhenkilöstölle ruokakasvatukseen ohjaava ja opastava toimintamalli, jota voidaan käyttää keittiötyössä. Tarkoituksena on selvittää, miten ruokakasvatusta toteutetaan Oulun kaupungin peruskouluissa ja mitä tulevaisuuden ruokakasvatus voisi olla. Tutkimuksen taustan muodostivat aiemmat tutkimukset kouluruokailusta ja ruokakasvatuksesta. Aineisto kerättiin kyselyllä Oulun kaupungin peruskoulujen rehtoreilta. Kysely toteutettiin kyselymenetelmällä Webropolilla. Kyselyä täydennettiin havainnoinnilla. Aineiston analyysi tehtiin teemoittelun keinoin.
Aineistosta nousi esiin erilaisia näkemyksiä ruokakasvatuksesta, sen haasteista, ruokapalveluhenkilöstön osallisuudesta ja opetuksen kannalta tärkeimmistä asioista. Opetussuunnitelmassa mainitut ruokakasvatuksen tavoitteet saavutetaan Oulun kaupungin peruskouluissa hyvin. Rehtorit näkevät, että opettajat tekevät ruokakasvatustyötä tunneillansa ja ruokapalveluhenkilöstö tukee tätä työtä. Ajanpuute on suuri haaste ruokakasvatuksen toteuttamiselle, eikä yhteistyösuunnitelmaa ole koulun ja ruokapalveluhenkilöstön välillä kuin kahdessa koulussa. Niissä kouluissa, joissa oli yhteistyösuunnitelma, ruokakasvatusta toteutettiin järjestelmällisesti. Ruokapalveluhenkilöstön rooli on ohjata ja opastaa ruokailun aikana. Opetuksen kannalta tärkeimmiksi ruokakasvatuksen teemoiksi nousivat tapa- ja käytöskasvatus, sekä terveellinen ruoka. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että ruokailun aikana tapahtuva ruokakasvatus ei ole tavoitteellista, eikä systemaattista toimintaa ainakaan yhdessä sovitusti. Aineiston perusteella rehtorien tärkeimmiksi tulevaisuuden ruokakasvatuksen teemoiksi nousivat hävikin pienentäminen ja uusiokäyttö, kasvisten lisääminen ruokavalioon sekä kestävä kehitys. Kyselyn tuloksista ja ruokakasvatuksen teoriasta rakennettiin uusi toimintamalli. Toimintamallissa on jokaiselle koulukuukaudelle teema ja teeman alla on ruokakasvatuksen toteuttamiseen ideoita. Teemat muodostuivat kyselyn tuloksista ja teoriasta.
Aineistosta nousi esiin erilaisia näkemyksiä ruokakasvatuksesta, sen haasteista, ruokapalveluhenkilöstön osallisuudesta ja opetuksen kannalta tärkeimmistä asioista. Opetussuunnitelmassa mainitut ruokakasvatuksen tavoitteet saavutetaan Oulun kaupungin peruskouluissa hyvin. Rehtorit näkevät, että opettajat tekevät ruokakasvatustyötä tunneillansa ja ruokapalveluhenkilöstö tukee tätä työtä. Ajanpuute on suuri haaste ruokakasvatuksen toteuttamiselle, eikä yhteistyösuunnitelmaa ole koulun ja ruokapalveluhenkilöstön välillä kuin kahdessa koulussa. Niissä kouluissa, joissa oli yhteistyösuunnitelma, ruokakasvatusta toteutettiin järjestelmällisesti. Ruokapalveluhenkilöstön rooli on ohjata ja opastaa ruokailun aikana. Opetuksen kannalta tärkeimmiksi ruokakasvatuksen teemoiksi nousivat tapa- ja käytöskasvatus, sekä terveellinen ruoka. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että ruokailun aikana tapahtuva ruokakasvatus ei ole tavoitteellista, eikä systemaattista toimintaa ainakaan yhdessä sovitusti. Aineiston perusteella rehtorien tärkeimmiksi tulevaisuuden ruokakasvatuksen teemoiksi nousivat hävikin pienentäminen ja uusiokäyttö, kasvisten lisääminen ruokavalioon sekä kestävä kehitys. Kyselyn tuloksista ja ruokakasvatuksen teoriasta rakennettiin uusi toimintamalli. Toimintamallissa on jokaiselle koulukuukaudelle teema ja teeman alla on ruokakasvatuksen toteuttamiseen ideoita. Teemat muodostuivat kyselyn tuloksista ja teoriasta.