Kirjallisuuskatsaus geriatrisen päiväsairaalan toimivuuteen ikääntyneen ihmisen kuntoutuksen näkökulmasta
Siik, Nelli (2022)
Siik, Nelli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203254008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203254008
Tiivistelmä
Väestö ikääntyy vauhdilla ja ikääntyneiden määrä on suurempi kuin syntyvyys tänä päivänä. Palveluiden pitää kyetä vastaamaan kasvavaan ikääntyneiden määrään ja miten heidät ohjataan oikeiden palvelujen piiriin. Geriatrinen päiväsairaala on vanha konsepti, joka maailmalla on havaittu toimivaksi keinoksi ikääntyneiden ihmisten kuntoutukseen ja arviointiin.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää vuosina 2009–2019 julkaistujen tutkimusten avulla, mitkä asiat tekevät geriatrisesta päiväsairaalasta toimivan iäkkään ihmisen kuntouttamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa geriatrisen päiväsairaalan toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa, mitä geriatrisessa päiväsairaalassa tehdään. Saadun tiedon avulla voidaan myös lisätä geriatrisen päiväsairaalan asiakkaiden hoidon laatua ja täsmentää millainen ihminen hyötyy kuntoutuksesta päiväsairaalassa. Yhteistyökumppanina toimi Vantaan sairaala.
Tutkimukset haettiin käyttämällä hakukoneita ScienceDirect, PubMed ja Google Scholar. Oppinäytetyöhön valittiin kolmetoista tieteellistä artikkelia niiden saatavuuden ja sisällön perusteella.
Tutkimuskysymykseen, mitä hyötyä geriatrisen päiväsairaalan toiminnasta on ikääntyneen kuntoutukselle, muodostui kuusi yläluokkaa, joita ovat fyysinen kuntoutus edistää toimintakykyä, rasitus muilta terveydenhuollon osa-alueilta vähenee, psyykkisten tekijöiden väheneminen, kuntoutuksessa saadut tulokset säilyvät osittain, tuen saanti ja ennaltaehkäisevillä toiminnoilla tuetaan kotona selviytymistä. Tutkimuskysymykseen, mitkä tekijät heikentävät geriatrisen päiväsairaalan toimintaa kuntoutuksen näkökulmasta, muodostui viisi yläluokkaa, joita ovat sitoutumattomuus kuntoutukseen, ongelmat muiden terveydenalojen kanssa, kalleus, kuntoutujan valinnan haastavuus ja fyysiset, psyykkiset sekä ulkopuoliset tekijät.
Tulokset osoittavat, että päiväsairaalakuntoutuksella voi olla positiivinen parantava vaikutus potilaan elämänlaadulle, toimintakyvylle ja henkisen hyvinvoinnille, mutta myös kaatumisten estolle ja sairaalaan joutumiselle estämiseksi. Kaatumiset ovat yleisin syy ikääntyneiden ihmisten sairaalaan joutumiselle.
Uutta Suomessa julkaistuja tutkimuksia päiväsairaalasta ei löytynyt ja tutkimuksia aiheesta on muuallakin maailmassa vähän julkaistu. Lisätutkimuksia tulevaisuudessa olisivat hyödyllisiä varsinkin geriatrisen päiväsairaalan kuntoutuksesta ja sen hyöty sairaalahoitoon joutumisen ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös lisätä tiedonkulkua geriatrisen päiväsairaalan ja muiden terveydenhuollon tahojen välillä, jolloin iäkkään ihmisen hoitopolku ei katkeaisi kuntoutuksen tai sairaalajakson jälkeen.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää vuosina 2009–2019 julkaistujen tutkimusten avulla, mitkä asiat tekevät geriatrisesta päiväsairaalasta toimivan iäkkään ihmisen kuntouttamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa geriatrisen päiväsairaalan toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa, mitä geriatrisessa päiväsairaalassa tehdään. Saadun tiedon avulla voidaan myös lisätä geriatrisen päiväsairaalan asiakkaiden hoidon laatua ja täsmentää millainen ihminen hyötyy kuntoutuksesta päiväsairaalassa. Yhteistyökumppanina toimi Vantaan sairaala.
Tutkimukset haettiin käyttämällä hakukoneita ScienceDirect, PubMed ja Google Scholar. Oppinäytetyöhön valittiin kolmetoista tieteellistä artikkelia niiden saatavuuden ja sisällön perusteella.
Tutkimuskysymykseen, mitä hyötyä geriatrisen päiväsairaalan toiminnasta on ikääntyneen kuntoutukselle, muodostui kuusi yläluokkaa, joita ovat fyysinen kuntoutus edistää toimintakykyä, rasitus muilta terveydenhuollon osa-alueilta vähenee, psyykkisten tekijöiden väheneminen, kuntoutuksessa saadut tulokset säilyvät osittain, tuen saanti ja ennaltaehkäisevillä toiminnoilla tuetaan kotona selviytymistä. Tutkimuskysymykseen, mitkä tekijät heikentävät geriatrisen päiväsairaalan toimintaa kuntoutuksen näkökulmasta, muodostui viisi yläluokkaa, joita ovat sitoutumattomuus kuntoutukseen, ongelmat muiden terveydenalojen kanssa, kalleus, kuntoutujan valinnan haastavuus ja fyysiset, psyykkiset sekä ulkopuoliset tekijät.
Tulokset osoittavat, että päiväsairaalakuntoutuksella voi olla positiivinen parantava vaikutus potilaan elämänlaadulle, toimintakyvylle ja henkisen hyvinvoinnille, mutta myös kaatumisten estolle ja sairaalaan joutumiselle estämiseksi. Kaatumiset ovat yleisin syy ikääntyneiden ihmisten sairaalaan joutumiselle.
Uutta Suomessa julkaistuja tutkimuksia päiväsairaalasta ei löytynyt ja tutkimuksia aiheesta on muuallakin maailmassa vähän julkaistu. Lisätutkimuksia tulevaisuudessa olisivat hyödyllisiä varsinkin geriatrisen päiväsairaalan kuntoutuksesta ja sen hyöty sairaalahoitoon joutumisen ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös lisätä tiedonkulkua geriatrisen päiväsairaalan ja muiden terveydenhuollon tahojen välillä, jolloin iäkkään ihmisen hoitopolku ei katkeaisi kuntoutuksen tai sairaalajakson jälkeen.