Käsittelemättömät puujulkisivut
Tervonen, Matti (2014)
Tervonen, Matti
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127205
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten käsittelemätön puu sopisi julkisivumateriaaliksi nykyrakentamiseen Suomessa sekä antaa yleiskäsitys käsittelemättömistä puujulkisivuista. Tarkoitus oli selvittää, mitä vaatimuksia puun käsittelemättömyys tuo suunnitteluun ja rakentamiseen, sekä selvittää käsittelemättömän puujulkisivun rajoitteet, haitat ja hyödyt. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Tärkeintä käsittelemättömien julkisivujen suunnittelussa on huomioida, että luonnollinen harmaantuminen ei tuota tasaisen harmaata julkisivua, vaan puun pinta ja väri elävät ja muuttuvat ajan kuluessa. Säärasitus vaikuttaa paljon käsittelemättömän puujulkisivun ulkonäköön. Liian kuivassa ja lämpimässä puun harmaantuminen on hidasta ja liian kostaessa puu voi homehtua ja lahota. Suurin julkisivun rasittaja on auringon säteily, joka kuluttaa eteläjulkisivua jopa yli kaksi kertaa nopeammin muihin julkisivuihin verrattuna. Säärasitusten takia rakennuksen muoto, rakennuspaikan ilmasto ja paikalliset olot, kuten maaston muodot, puusto, kasvillisuus ja viereiset rakennukset, vaikuttavat suuresti julkisivujen kosteusrasitukseen ja sitä kautta ulkonäköön.
Käsittelemättömät puujulkisivut toimivat ja ovat aina toimineet Suomessa. Lukuisien kohteiden julkisivuja on toteutettu käsittelemättömästä tai vähäisesti käsitellystä puusta Suomessa ja muualla maailmalla. Niiden yleisempää käyttöä rajoittaakin ohjeistuksen puute ja epävarmuus kustannuksista. Käsittelemättömistä puujulkisivuista tarvittaisiin lisää suomenkielistä ohjeistusta suunnittelusta ja Suomen ilmastoon soveltuvista puulajeista. Lisäksi tarvittaisiin lisää tietoa käsittelemättömien puujulkisivujen tuomista säästöistä ja kustannuksista.
Tärkeintä käsittelemättömien julkisivujen suunnittelussa on huomioida, että luonnollinen harmaantuminen ei tuota tasaisen harmaata julkisivua, vaan puun pinta ja väri elävät ja muuttuvat ajan kuluessa. Säärasitus vaikuttaa paljon käsittelemättömän puujulkisivun ulkonäköön. Liian kuivassa ja lämpimässä puun harmaantuminen on hidasta ja liian kostaessa puu voi homehtua ja lahota. Suurin julkisivun rasittaja on auringon säteily, joka kuluttaa eteläjulkisivua jopa yli kaksi kertaa nopeammin muihin julkisivuihin verrattuna. Säärasitusten takia rakennuksen muoto, rakennuspaikan ilmasto ja paikalliset olot, kuten maaston muodot, puusto, kasvillisuus ja viereiset rakennukset, vaikuttavat suuresti julkisivujen kosteusrasitukseen ja sitä kautta ulkonäköön.
Käsittelemättömät puujulkisivut toimivat ja ovat aina toimineet Suomessa. Lukuisien kohteiden julkisivuja on toteutettu käsittelemättömästä tai vähäisesti käsitellystä puusta Suomessa ja muualla maailmalla. Niiden yleisempää käyttöä rajoittaakin ohjeistuksen puute ja epävarmuus kustannuksista. Käsittelemättömistä puujulkisivuista tarvittaisiin lisää suomenkielistä ohjeistusta suunnittelusta ja Suomen ilmastoon soveltuvista puulajeista. Lisäksi tarvittaisiin lisää tietoa käsittelemättömien puujulkisivujen tuomista säästöistä ja kustannuksista.