Etätyön vaikutus työhyvinvoinnin johtamiseen Kymsotessa
Ketonen, Elina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054566
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin johtaminen on muutoksessa etätyön lisääntymisen myötä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten etätyön lisääntyminen on vaikuttanut työhyvinvoinnin johtamiseen kohdeorganisaatiossa. Muun muassa Covid-19-pandemiasta, digitalisaatiosta sekä useiden toimipisteiden johtamisesta johtuva etätyöskentelyn lisääntyminen on vaikuttanut väistämättä myös työhyvinvoinnin johtamiseen.
Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella ja vastaukset kerättiin kohdeorganisaatiosta anonyymisti. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisinä tuloksina esiin nousi etätyön lisääntymisen vaikutukset työn joustavuuteen sekä lähijohtajan parempaan tavoitettavuuteen. Myös työnteon ajankäyttö ja aikataulutus tehostui. Etätyöskentely tukee työhyvinvointia sekä muun elämän yhteensovittamista.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksen pohjalta on tärkeää määritellä, mitä työhyvinvoinnin johtaminen on sekä varmistaa työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvien ohjeiden ja mallien käytännön toteutuminen etätyötä tekevien yksiköiden ja työntekijöiden kohdalla. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimusta voitaisiin laajentaa haastattelututkimuksella, jolloin organisaatiolle saataisiin informaatiota siitä, miksi työhyvinvointiin liittyvien ohjeistuksien, mallien sekä suositusten jalkauttaminen käytännön tasolle ei ole ollut onnistunutta. Tutkimuksen kohderyhmää olisi hyvä laajentaa koskemaan etätyön vaikutuksia työhyvinvoinnin johtamiseen myös työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus olisi hyvä myös uusia Covid-19-pandemian päätyttyä.
Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella ja vastaukset kerättiin kohdeorganisaatiosta anonyymisti. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisinä tuloksina esiin nousi etätyön lisääntymisen vaikutukset työn joustavuuteen sekä lähijohtajan parempaan tavoitettavuuteen. Myös työnteon ajankäyttö ja aikataulutus tehostui. Etätyöskentely tukee työhyvinvointia sekä muun elämän yhteensovittamista.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksen pohjalta on tärkeää määritellä, mitä työhyvinvoinnin johtaminen on sekä varmistaa työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvien ohjeiden ja mallien käytännön toteutuminen etätyötä tekevien yksiköiden ja työntekijöiden kohdalla. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimusta voitaisiin laajentaa haastattelututkimuksella, jolloin organisaatiolle saataisiin informaatiota siitä, miksi työhyvinvointiin liittyvien ohjeistuksien, mallien sekä suositusten jalkauttaminen käytännön tasolle ei ole ollut onnistunutta. Tutkimuksen kohderyhmää olisi hyvä laajentaa koskemaan etätyön vaikutuksia työhyvinvoinnin johtamiseen myös työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus olisi hyvä myös uusia Covid-19-pandemian päätyttyä.