Sakko- ja muuntoasioiden käsittelyohje ulosotossa
Kontinen, Hilpi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064621
Tiivistelmä
Ulosottomiehen tehtäviin kuuluvat rahasaatavien perinnän lisäksi sakko- ja muuntorangaistusasioiden perintä. Sakko- ja muuntorangaistusasian täytäntöönpaneva viranomainen on Oikeusrekisterikeskus. Ulosoton roolina on sakkoasian perinnän jatkaminen. Mikäli sakkoon ei saada suoritusta, sakko on haastettava käräjäoikeuden muuntorangaistusistuntoon. Jos Oikeusrekisterikeskuksesta ulosottoon saapuu muuntorangaistusasia, vastaaja passitetaan vankilaan. Mikäli tuomittu toivoo ja edellytykset täyttyvät, on muuntorangaistus suoritettavissa avolaitoksessa. Tällöin sijoittamisesta laaditaan sijoituskeskustelulomake sekä tuomitun on allekirjoitettava päihteettömyyssitoumus. Varsinaisen vangin sijoituspaikan päättää Rikosseuraamuslaitos.
Opinnäytetyöhön on raportoitu tuomioistuimen määräämän sakon perinnässä ulosotossa noudatettava lainsäädäntö. Toisena raportissa on ulosoton osuus muuntorangaistuksen käsittelystä. Työ on tehty ulosoton näkökulmasta. Raportin lisäksi on tehty varsinainen työohje sakkoasian perinnästä Itä-Suomen laajan täytäntöönpanoyksikön käyttöön. Opinnäytetyössä on käytetty konstruktiivista menettelyä. Ohjeen soveltuvuutta käytännön työhön sekä sen parannustarpeista on tehty haastattelututkimus kuudelle ylitarkastajalle Ulosottovirastossa. Rikosseuraamuslaitoksella on meneillään hanke lyhytaikaisten vankien sijoittamisesta päihdekuntoutukseen. Ulosoton osuutta hankeen edistämiseksi on myös käsitelty raportissa ja pohdinnassa.
Yhtenäinen menettely asian käsittelyssä lisää vastaajien yhdenvertaista kohtelua. Ulosoton organisaatiomuutoksen tapahduttua ihmisille tuli osittain uusia työtehtäviä ja ohje koettiin tarpeelliseksi. Loppupäätelmässä tulee myös esille, että vankimäärän alentamiseen ja lyhytaikaisvankien saattamiseen päihdekuntoutuksen piiriin koettiin olevan ulosotossa vaikutusmahdollisuuksia. Haastatteluun osallistuneiden vähäisen määrän vuoksi päätelmää ei voida yleistää koko Ulosottolaitoksen lausunnoksi.
Opinnäytetyöhön on raportoitu tuomioistuimen määräämän sakon perinnässä ulosotossa noudatettava lainsäädäntö. Toisena raportissa on ulosoton osuus muuntorangaistuksen käsittelystä. Työ on tehty ulosoton näkökulmasta. Raportin lisäksi on tehty varsinainen työohje sakkoasian perinnästä Itä-Suomen laajan täytäntöönpanoyksikön käyttöön. Opinnäytetyössä on käytetty konstruktiivista menettelyä. Ohjeen soveltuvuutta käytännön työhön sekä sen parannustarpeista on tehty haastattelututkimus kuudelle ylitarkastajalle Ulosottovirastossa. Rikosseuraamuslaitoksella on meneillään hanke lyhytaikaisten vankien sijoittamisesta päihdekuntoutukseen. Ulosoton osuutta hankeen edistämiseksi on myös käsitelty raportissa ja pohdinnassa.
Yhtenäinen menettely asian käsittelyssä lisää vastaajien yhdenvertaista kohtelua. Ulosoton organisaatiomuutoksen tapahduttua ihmisille tuli osittain uusia työtehtäviä ja ohje koettiin tarpeelliseksi. Loppupäätelmässä tulee myös esille, että vankimäärän alentamiseen ja lyhytaikaisvankien saattamiseen päihdekuntoutuksen piiriin koettiin olevan ulosotossa vaikutusmahdollisuuksia. Haastatteluun osallistuneiden vähäisen määrän vuoksi päätelmää ei voida yleistää koko Ulosottolaitoksen lausunnoksi.