Yhteinen kunnallistekninen työmaa ja suuret kaukolämpöjohdot : yhteisrakentamisen kehittäminen Lahdessa
Heikinoja, Annika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074674
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa isojen kaukolämpölinjojen rakentamisen haasteita kunnallisteknisillä yhteisillä työmailla sekä löytää kehitysideoita yhteistoiminnan kehittämiseksi. Isoilla kaukolämpöjohdoilla tarkoitetaan Lahden mittakaavassa suuria kaukolämpörakenteita. Haasteita tarkasteltiin Lahden yhteisrakentamismallin pohjalta. Tavoitteena oli tuoda myös yhteisrakentamismallia tunnetuksi Lahdessa, koska mallin parissa toimineet henkilöt ovat vaihtuneet ja kehitys on jäänyt paikoilleen.
Yhteisrakentaminen on viimeisten vuosien aikana yleistynyt tapa rakentaa verkostoinfrastruktuuria. Yhteisrakentamisessa verkosto-operaattorit rakentavat infraa yhteisesti. Sillä saavutetaan merkittäviä etuja kustannuksien, ympäristön sekä kadunkäyttäjien näkökulmasta. Yhteistoimintaan kohdistuu myös ongelmia. Haasteet vaikeuttavat prosessin läpiviemistä ja haittaavat yhteistyötä. Yhteisrakentamista ohjataan lainsäädännöllä, ja rakentamistapa tulee todennäköisesti tulevaisuudessa yleistymään, mikä luo paineitta yhteistoiminnan kehittämiseen. Lahdessa kaukolämmön suuret putkikoot lähestyvät myös saneerausikää, mikä luo tarpeen tutkimukselle.
Lahden yhteisrakentamismallin nykytilaa kartoitettiin osallistuvalla havainnoinnilla ja mallin haasteita ja onnistumisia teemahaastatteluilla. Haastateltavat edustivat eri osapuolia yhteisrakentamisessa.
Tärkeimmät havainnot haasteista kohdistuvat yhteisten toimintamallien epäselvyyteen, aikatauluttamiseen, suunnitelmien yhteensovittamiseen ja kustannusten jakautumiseen. Samalla havaittiin, että monet haasteet kohdistuvat prosessiin eivätkä liity vain suurien kaukolämpölinjojen rakentamiseen. Yhteistoiminnan kehittämiseksi on tärkeää jatkaa aktiivista keskustelua myös jatkossa ja arvioida prosessin heikkouksia ja onnistumisia. Tällöin toimintamalleja voidaan kehittää myös jatkossa.
Yhteisrakentaminen on viimeisten vuosien aikana yleistynyt tapa rakentaa verkostoinfrastruktuuria. Yhteisrakentamisessa verkosto-operaattorit rakentavat infraa yhteisesti. Sillä saavutetaan merkittäviä etuja kustannuksien, ympäristön sekä kadunkäyttäjien näkökulmasta. Yhteistoimintaan kohdistuu myös ongelmia. Haasteet vaikeuttavat prosessin läpiviemistä ja haittaavat yhteistyötä. Yhteisrakentamista ohjataan lainsäädännöllä, ja rakentamistapa tulee todennäköisesti tulevaisuudessa yleistymään, mikä luo paineitta yhteistoiminnan kehittämiseen. Lahdessa kaukolämmön suuret putkikoot lähestyvät myös saneerausikää, mikä luo tarpeen tutkimukselle.
Lahden yhteisrakentamismallin nykytilaa kartoitettiin osallistuvalla havainnoinnilla ja mallin haasteita ja onnistumisia teemahaastatteluilla. Haastateltavat edustivat eri osapuolia yhteisrakentamisessa.
Tärkeimmät havainnot haasteista kohdistuvat yhteisten toimintamallien epäselvyyteen, aikatauluttamiseen, suunnitelmien yhteensovittamiseen ja kustannusten jakautumiseen. Samalla havaittiin, että monet haasteet kohdistuvat prosessiin eivätkä liity vain suurien kaukolämpölinjojen rakentamiseen. Yhteistoiminnan kehittämiseksi on tärkeää jatkaa aktiivista keskustelua myös jatkossa ja arvioida prosessin heikkouksia ja onnistumisia. Tällöin toimintamalleja voidaan kehittää myös jatkossa.