How to Design a Service Concept from Academic Research? Exploring Service Design’s Potential in Academic Research Commercialisation in SMEs

Abstract

Tutkimustulosten kaupallistamisen merkitystä tieteellisen tiedon levittämisen innovaatioita katalysoivana mekanismina on viime vuosikymmeninä korostettu sekä innovaatiotutkimuksen että -politiikan diskursseissa. Puheissa kuuluvan innostuksen ja systemaattisten innovaatiopoliittisten toimenpiteiden ei kuitenkaan toistaiseksi voida nähdä johtaneen tiedeyhteisön ja yritysmaailman välisen tietämyksen siirron tuomien mahdollisuuksien täysmittaiseen hyödyntämiseen käytännössä.

Siinä missä tiedekorkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön haasteita on tutkittu suhteellisen laajasti, vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten nämä haasteet voitaisiin ratkaista. Käsillä olevan opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten palvelumuotoilua voidaan hyödyntää tieteen ja liiketoiminnan välisten intersysteemisten rajanylitysten mahdollistajana erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä – kontekstissa, joka on tähän mennessä pitkälti sivuutettu sekä innovaatio- että palvelumuotoilun tutkimuksen piirissä. Tutkielman erityisenä tavoitteena oli kehittää palvelumuotoilun prosessimalli tukemaan tutkimuksen kaupallistamiseen tähtäävää palvelukonseptointia pienyrityksissä. Teoreettisesti opinnäytetyö lähestyy tutkimuksen kaupallistamista palvelukeskeisen logiikan näkökulmasta ohjaten tarkastelemaan kaupallistamista palvelun käyttäjää kohti suuntautuvana, yhteisen arvonluonnin ja resurssien integroinnin prosessina, jolle palvelumuotoilu tarjoaa sekä käytännön yhteistyön mahdollistavat raamit että soveltuvan menetelmävalikoiman.

Opinnäytetyössä luotu prosessimalli kehitettiin iteratiivisesti suunnittelututkimuksen ja toimintatutkimuksen suuntaviivoja soveltaen kirjoittajan omassa mikroyrityksessä toteutetun palvelumuotoiluprojektin kautta. Tutkimuskirjallisuuden sekä teoriasta ja paikallisesta kontekstista johdettujen vaatimusten pohjalta prosessimallista kehitettiin ensin alustava versio, jonka käyttökelpoisuus osoitettiin empiirisesti soveltamalla sitä tosielämän palvelumuotoiluprojektissa. Muotoiluprojektin aikana kerättyä laadullista aineistoa käytettiin lopuksi alustavan mallin arviointiin ja jalostamiseen.

Tutkimus osoitti prosessimallin toimivuuden ja hyödyllisyyden tutkimuspohjaisen palvelukonseptin kehittämisessä paikallisesti ja tutkimustulosten perusteella palvelu-muotoilua – niin ajattelutapana kuin joukkona käytänteinä – voidaan pitää käyttökelpoisena, tehokkaana ja taloudellisena vaihtoehtona vastata tieteen ja pienyritysten rajapinnalla tapahtuvaa palveluinnovointia vaikeuttaviin, resursseihin, tietoon ja yhteistyöhön liittyviin haasteisiin. Toteutetun palvelumuotoiluprojektin pienimuotoisuus, tutkimusresurssien rajallisuus sekä se, ettei prosessimallia kehitetty tai arvioitu yhdessä ulkoisten sidosryhmien kanssa rajoittavat kuitenkin sitä, mitä voidaan esittää mallin yleistettävyydestä ja validiteetista. Kehitettyä prosessimallia tulisikin pitää pikemminkin sisäisesti testattuna alpha-vaiheen prototyyppinä kuin valmiina, geneerisenä mallina tiedepohjaisten palvelukonseptien yhteiskehittämiselle. Tutkimus ehdottaa mallin iteratiivista ja osallistavaa jatkokehittämistä ja sen käytettävyyden testaamista eri konteksteissa.

Over the past decades, academic research commercialisation has been increasingly endorsed among innovation scholars and policy makers as an innovation-catalysing mechanism for disseminating scientific knowledge. However, despite all the enthusiasm and systematic policy efforts, the potential of knowledge transfer between academia and industry is yet to be fully realised in practice.

While considerable research has been devoted to describing the challenges of university-industry collaboration, less attention has been paid to explore how these challenges could be overcome. The aim of this study was to examine how service design can be used to facilitate the inter-systemic border-crossing between science and business especially in small and medium-sized enterprises (SMEs), a context which has hitherto been largely ignored by innovation and service design research. The specific objective of the study was to create a service design process model that could assist front-end service innovation activities aiming at research commercialisation in SMEs. Theoretically, the study adopts a service-dominant logic perspective and suggests a view of academic research commercialisation as a beneficiary-oriented process of value cocreation and resource integration for which service design provides both a collaboration enabling frame and expedient methodology.

Inspired by the iterative design science research (DSR) and action research (AR) approaches, the process model was developed for and through a service design project executed in the author’s own micro-sized company. Guided by the relevant research literature and theoretically and locally derived requirements, a tentative version of the model was first designed. The practical adequacy of the model was subsequently demonstrated empirically by applying it in the real-life service design project. Based on the qualitative data gathered during the project, the model was then evaluated and revised.

The process model was found suitable and beneficial for the development of a research-based service concept in the local context and the findings suggest that service design – both as a mentality and a set of practices – provides a feasible, effective, and cost-efficient means for mitigating the identified resource, knowledge, collaboration-related barriers hindering front-end service innovation at the intersection of academia and small businesses. The modest scale of the service design project, time and resource constraints of the research, and the consequent lack of direct involvement of external stakeholders in the development and evaluation of the model, however, limit what can be claimed about its generalisability and validity. Thus, rather than a substantiated and complete final version, the process model introduced in this study could be more accurately considered as an internally tested alpha stage prototype. As a suggestion for future research, the study therefore proposes that the model should be verified, complemented, and further developed by testing its practical utility iteratively in several different contexts and settings.